Oma maa mustikka…
15.8.2010Jäätelön kanssa, jugurteissa, rahkoissa, välipalana, myslissä, puurossa, smootheissa…
Siinä vain muutama tapa, miten minä nautin mustikoita.
Mustikka on herkullinen sekä monipuolinen marja. Se on terveyspommi, superruokanakin markkinoitu, jonka on todettu parantavan muistia ja alentavan LDL-kolesterolia.
Oleellisimmat syyt mustikan terveysvaikituksiin ovat sen sisältämät antioksidantit ja flavonoidit.
Flavonoidit ovat kasvien aineenvaihdunnan tuotteita, joita on monissa marjoissa ja hedelmissä. Flavonoidit antavat vihanneksille ja hedelmille niiden värin sekä nautittuna ne pitävät terveyttä yllä ihmiskehossa.
Flavonoidit estävät solujen hapettumista, joka liitetään monen kroonisen taudin syntyyn.
Jotkut flavonoidit ovat tehokkaita antioksidantteja, jotka muun muassa vähentävät verenvuotoa ja nopeuttavat haavojen parantumista. Flavonoidien on arveltu ehkäisevän myös joitakin syöpää, allergioita, tulehduksia, virusinfektioita, aivohalvausta sekä sydän- ja verisuonitauteja.
Flavonoideilla ei tiedetä olevan haittavaikutuksia.
Seuraava tieto saatu täältä
Mitä sisältää?
Mustikan terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti, ja tuloksiakin saatu. Mustikka sisältää C- ja B-vitamiineja, A-vitamiinin esiastetta, mangaania, kuitua, parkkiaineita, flavonoideja sekä antioksidantteja, esimerkiksi antosyaaneja.
Mustikan siemenissä on tärkeitä omega 3- ja omega 6-rasvahappoja sekä antioksidantteja. Mustikan siemenöljyä käytetään esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa.
Mihin auttaa?
Eräissä tutkimuksissa mustikan on todettu alentavan huonoa LDL-kolesterolia. Mustikan antosyaanit ovat hyväksi verenkierrolle, sillä ne vahvistavat verisuonten seinämien sidekudosta sekä vähentävät turvotusta. Antosyaanit vähentävät myös verisolujen paakkuuntumista.
Hiussuoniin kohdistuvan vaikutuksen myötä mustikkauute voi alentaa silmänpainetta, vähentää silmien rasitusoireita sekä ehkäistä esimerkiksi diabetekseen liittyviä verkkokalvon sairauksia. Mustikan tiedetään myös parantavan hämäränäköä.
Mustikka näyttää parantavan muistia sekä aivojen suorituskykyä, ja jotkut povaavat siitä jopa lääkettä Alzheimerin tautiin. Mustikalla on myös antimikrobisia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia, ja sen on todettu helpottavan esimerkiksi virtsatietulehduksia. Mustikan arvellaan myös alentavan eräiden syöpätyyppien riskiä, ja solukokeissa mustikkauutteen on todettu hillitsevän paksusuolensyövän solujen kasvua.
Kansanlääkinnässä mustikalla on hoidettu vatsavaivoja, niin ummetusta kuin ripulia. Mustikkamehua on käytetty myös vilustumislääkkeenä.
Joten vielä yhteenvetona mustikan terveysvaikutuksia:
- Marjojen joukossa korkein antioksidanttisuus
- Parantaa hiusverisuonten verenkiertoa
- Parantaa hämäränäköä ja alentaa silmänpainetta
- Parantaa muistia
- Helpottaa vatsavaivoja
Mustikassa on enemmän antioksidantteja kuin esimerkiksi punaviinissä, ja ne tekevät hyvää sydämelle ja verisuonille. Suomalaisista metsämarjoista myös lakassa, puolukassa, karpalossa ja tyrnissä on runsaasti antioksidantteja ja flavonoideja.