Superäidit
10.5.2015Olen kahden pienen pojan äiti. Esikoinen täyttää kesällä kolme, ja kävelyä hiljalleen harjoitteleva kuopus on nyt yhdeksänkuinen. Te, joilla on lapsia samaisella ikäerolla tiedätte varmasti, kuinka kiireinen tämä elämänvaihe on. Aktiivinen esikoinen kaipaa virikkeitä jatkuvalla syötöllä, samalla kun nuorimmainen vaatii täyden valvonnan, sillä silmänräpäyksessä se keksii varmasti jotain hengenvaarallista. Sähköjohdot ja pikkukivet kun tuntuvat olevan niitä mieluisimpia välipaloja. Ja siinä sivussa tulisi vielä hoitaa koti, muistaa itsekin joskus syödä ja pysyä jokseenkin mukana muun maailman menossa. Kaikki eivät kyllä yhteen päivään mahdu. Varsinkin, kun mieheni joutuu olemaan paljon poissa kotoa töidensä takia.
Sitä kyllä huomaa olevansa äiti, kun matka yksin ruokakauppaan tuntuu lomalta. Tai silloin kun ahtaa naamansa täyteen fazun sinistä (kiitos isä vaan tuliaisista <3) oven takana hirveellä kiireellä, jotteivät lapset vaan näe. Tai silloin, kun illat tuntuvat riemuvoitolta saatuasi lapset vihdoin ja viimein nukkumaan. Ah. Ihanaa. Hiljaisuus! Hetki omaa aikaa! Mutta sitten rättiväsyneenä siirryt sinne omaan sänkyyn lepäämään, otat puhelimen käteen ja selaat kuvia niistä suloisista pikkumussukoistasi, jotka hetki sitten tuntuivat mahdottomilta kauhukakaroilta. Nyt niitä onkin jo ikävä. Onhan ne niin täydellisiä kuitenkin.
Vaikka tekemistä tuntuu olevan vuoreksi asti, tulisi sitä muistaa, että tämä on vain hetkellistä. Kaikki ne niin kovin tärkeältä tuntuvat hoidettavat asiat eivät ole niin tärkeitä, kuin tästä hetkestä nauttiminen. Kyllä – nauttiminen. Sitä pitää itseäänkin välillä muistuttaa, kuinka onnekas sitä on, kun saa tapella hampaiden pesusta, nukkumaan menosta, vihannesten syömisestä ja lelujen korjaamisesta. Tämä minun kiireinen arkeni, on heidän lapsuutensa. Kuinka onnellinen olenkaan, kun saan hukuttaa heidät pusuihin ja haleihin päivisin sekä peitellä illalla sänkyihinsä. Olla siinä vieressä. Olla läsnä. Olla äiti.
Loppuun valtaisa kiitos ja rutistus omalle äidilleni, joka on jaksanut kaiken tämän kolmen lapsen kanssa. (Sekinkin HULLU! :D Kolme?!?) Ja silti vielä vaikutat selväjärkiseltä. Ollaan me äidit aikamoisia. <3
Hyvää äitienpäivää mahtavat!