Lapsen sukupuolen merkitys?

“Jos tämä kolmas on poika, niin kai teette vielä sitten neljänneksi sen yhden tytön?”

Siinä kysymys, johon olen nyt viime viikkoina törmännyt kymmeniä kertoja. Kysymys on hölmistyttänyt ja jopa pelästyttänyt. Luuleeko joku tosiaan, että olisin pettynyt siihen, jos kolmaskin lapseni olisi poika? Otin ensiksi kysymyksen aivan liian henkilökohtaisesti. Mietin, että mitä olen tehnyt tai miksi ihmiset luulevat, että minä en haluaisi vielä kolmatta poikaa, vaan ehdottomasti yhden tytön. Ja lapsiako mekin vain tehdään? Mutta sitten sain käydä teidän kanssanne Poikien äiti(kö)-postauksessa silmiä avaavan keskustelun. Ymmärsin, että tämäkään kysymys ei johtunut siitä, mitä ihmiset ajattelivat minusta. Vaan se oli kaunis heijastus siitä, mitä kysyjä itse oli elämässään kokenut. Kuten olen monen monta kertaa aiemminkin todennut: Se miten ihminen puhuu muista tai muille ei kerro niin paljoa kohteesta, vaan sen lausujasta itsestään.

Minulla on aina ollut tunne, että tulen olemaan poikien äiti. Sille ei ole mitään syytä. Se on vain ollut tunne, jota en kykene selittämään. Minä ja mieheni olemme aina varovasti toivoneet kolmea lasta. Nyt kun se on melkein toteutumassa, olen vain onnesta soikea ja kiitollinen (vaikka sinnekin sekaan mahtuu ajoittainen pelko seuraavien vuosien väsymyksen kestosumusta). Rehellisesti sanon, että sukupuolella ei ole meillä mitään väliä. Molemmat ovat aivan yhtä toivottuja. Kolmessa pojassa tai vaihtoehtoisesti molempien sukupuolten vanhemmuudessa on omat ihanat asiansa. Molempi parempi. Se kumpi ikinä sieltä tuleekaan meidän perheemme täydentämään varmasti tuntuu siltä, että juuri näin tämän kuuluikin mennä.

Ymmärrän enemmän kuin hyvin, että ihmiset saattavat ennen lapsensa syntymää leikitellä sukupuolipohdinnoilla. Ne kaikki ajatukset juontavat juurensa meidän omasta historiasta. Miksi joku toinen sitten toivoo poikaa, tai toinen tyttöä. Itse vartuin kolmen siskoksen sisaruskatraassa. En koskaan kokenut, että minulta puuttuisi jotain (paitsi kaikki luvatta lainatut/varastetut vaatteet vaatekaapista). Oma sisko on tänä päivänä minulle paras ystävä, jonka kanssa tunnemme toisemme läpikotaisin ja tuetaan läpi kaiken. Ehkä siksi ajatus kolmesta pojasta on minulle ihana. Tai sitten sain nuorena niin suuren määrän estrogeenia, että nyt elämä yrittää tasapainottaa. :D Läpi elämän kestävät estrogeenivarat on täytetty jo ajat sitten. :D Ymmärrän, että monet toivovat itselleen tyttöjä sekä poikia. On minusta täysin luonnollista näitä asioita päässä pyöritellä ja rakennella niitä ihania haavekuvia. Mutta minusta on kuitenkin tärkeää samalla tiedostaa, että kun saat sen pienen ihmeen syliisi, viimeistään silloin ei sukupuolella ole mitään merkitystä. Hän on se maailman rakkain ja ihanin asia, ja juuri niin oli kuulunut mennäkin.

Mutta suurin syy sukupuolesta piittaamattomuuten on minulla se, että tiedän, ettei lapsia vain tehdä. Blogiani pidempään lukeneet ovat varmasti rivien välistä aavistaneet, että meille se ei ainakaan itsestäänselvyys ollut. Ennen esikoiseni odotusta eteen mahtui monia karvaita pettymyksiä. Hetkiä, milloin luulin koko maailmani kaatuvan. Sukupuoliasia muodostui silloin viimeistään täysin merkityksettömäksi. Toive omasta rakkaasta pieniestä ei minulla nähnyt sukupuolta. Jokainen lapsi on lahja. Sukupuolta en osaisi edes toivoa. Se, että nyt odotan onnellisesti jo kolmatta on minulle valtavan unelman täyttymys, jonka läpi piti hetki mustissa vesissäkin kahlata.

Joten nyt kun ihmiset kysyvät, että “kai teette vielä sen tytön?” tiedän, että se on kaunis heijastus siitä, mitä he ovat elämältä itse saaneet tai kokevat elämän olevan täydellisimmillään. Se ei ole kysymys siitä, mitä he olettavat minun haluavan. Kysymyksen esittäneet toivovat sitä samaa rikkautta minullekin, mitä ovat itse kokeneet tai kokevat “unelmaksi”. Kuinka tytön äidit puhuvat vertaansa vailla olevasta äiti-tytär-suhteesta ja kuinka he haluaisivat minunkin sen kokevan. Mutta voin omien kokemuksieni perusteella ihanalla rauhalla vastata, että olen molemmista sukupuolista aivan yhtä onnellinen. Minun unelmani on olla kolmen lapsen äiti. Enempää minä en toivo. <3

First three pictures by Niki Strbian
Last two pictures by Marika Valdez