CATEGORIES

Musta kimono

2.9.2016

bigbellyasu-3198 bigbellyasu

kimono LINDEX
top GINA TRICOT
pants LINDEX
shoes ADIDAS
bag CHLOÉ

Kuten edellisessä asukuvapostauksessa totesin, tällä hetkellä viimeisellä kuulla matkatessa mennään mukavuus etunenässä. Pakko, sillä päälle pukeminenkaan ei ole mitään helpointa! :D Minä olen yksi niistä, joka kärsii poikkeuksellisen kovista symfyysikivuista. Onko täällä muita vaivasta kärsineitä? Olisi mielenkiintoista kuulla teidän kokemuksianne kyseisestä vaivasta. Toisen poikani kanssa yliajalle mennessä liikkuminen äityi niin kivuliaaksi, etten viimeisellä viikolla päässyt enää kävelemään. Vaiva kuulema helposti pahentuu per raskaus (koska paikat antavat aina aiempaa helpommin periksi) ja nyt jo muutama päivä sitten nämä kivut iskivät niin lujina, ettei kävely onnistunut hetkeen. Huoh. Symfyysikipuihin auttaa pelkkä lepo, mutta siinähän lepäät kahden pienen terroritoddlerin kanssa :D Onneksi mieheni on auttamassa aina kaikin mahdollisin tavoin kun on kotona.

Tämä musta kimono on ollut käytössä jo aiemmassa raskaudessa. Sattuuko joku muistamaan tämän asun kahden vuoden takaa?  On ollut mukavaa, kun kaapista löytyy sen verran vanhoja hyviä äitiysvaatteita, että näin viimeisillä epätoivoisillakin viikoilla on jotain päälle pantavaa. Uusia äitiysvaattetita ei ole tarvinnut tällä kierroksella ostaa, mikä on iso plussa!

18 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Elli

    Ootko kokeillut tai miettinyt Osteopaattia?:) mulla kummassakin raskaudessa sama vaiva mutta sit tajusin mennä mommy and me Sara Lexmondin vastaanotolle ja auta armias kun oli ihanaa kun kivut helpottavat ja närästys väheni<3 keskieuroopassa osteopaatti kuuluu raskaana olevan vakiovarusteeseen ja tarkastaa vauvan ennen kotiinlähtöä sairaalasta ettei jää mitään tiedostamattomia jännityksiä esim vauvan Kalloon synnytyksestä.

    • En ole! Mutta kiitos kovasti tästä ideasta! Kaikkea kokeillaan mieluusti, mikä luonnollisin metodein helpotttaa oloa vikalla kuulla! :) Kiitos! <3

  • Laura

    Jep! Koko viimeinen kolmannes ja asiaa ei auttanut, että asui maassa, jossa äitiysloma alkoi synnytyspäivänä ? Minulla tukityö ei auttanut, päinvastoin. Uinti ja uima-altaassa kävely auttoivat, vaikka liikkuminen muuten oli tukalaa, myös sauna oli hyvä. Lisäksi ostin ison U:n malliseen raskaustyynyn, jonka avulla sain hyvän lepoasennon. Minulla kivut alkoivat, kun äitiysjoogan sijaisohjaaja taivutti puoliväkisin asentoon, johon en itse olisi halunnut mennä. Että kiitos vaan hänelle…Tsemppiä loppuraskauteen!

    • Ai kauhistus! :/ Otan niin osaa noihin kipuihin. Näitä on vaikea kuvitella mitä voi olla, jos ei ole ollut… Viimeisellä kuulla en ole kyllä nyt juurikaan uimassa ole ollut, joten pidän sen mielessä kun taas pahenee… :/ Kiitos vielä! :)

  • Ninni

    Kannattaa kokeilla sitä tukivyötä! Itse en olisi voinut käydä töissä ilman tukivyötä (ja tukisukkia) kun odotin nyt kohta 2 vuotiasta lastamme. Minulla liitoskivut olivat pahimmillaan öisin ja jouduin kävelemään keskellä yötä huoneessamme monta kertaa vikoina kuukausina. Minulla jotenkin puutui koko lonkan alueet ja nukkuminen oli todella vaikeaa. Nyt on vauvakuumetta ja toinen lapsi saa tulla jos on tullakseen. Mutta pelkään onko toisessa raskaudessa vielä pahemmat liitoskivut tai yhtäpahat ja vielä huonosti nukkuva taapero lisäksi.
    onnellista odotusta sinulle ja ihania vauvahetkiä :)

    • Kiitos vinkistä! Minulla on huomenna neuvola niin kysäisen siitä! :) Ja tosiaan… Symfyysikivut ovat melkoisen kamalia. Varsinkin kun toimintakyky menee… Vähän kauhulla katselen miten tämä viimeinen kuukausi menee kahden aktiivisen pojan kanssa… Yksin en heidän kanssaan voi enää ulkoilemaan oikein lähteä kun on turvallisuus riski… Mitäs sitten kun en vaan pääse eteenpäin ja olen kaupungilla 2 ja 4 vuotiaan kanssa?! :D Mutta onneksi minulla on aviomieheni ja ne hetket kun hän on töissä iltaisin niin olen keksinyt pojille tekemistä vain kotona. Tämä kolmas nyytti sen verran toivottu – että sisulla ja suunnittelulla tästäkin vedetään <3 Toivottavasti teidänkin toive toisesta käy toteen ja vaikka tokan kanssa kivut olisivat aiempia kovemmat (minulla oli) niin siitä selvitään silti <3 Kiitos <3

  • Anna

    Hei,
    Kyselisin kokemuksiasi Chloen Drew laukusta. Olen itse himoinnut vastaavaa, mutta en osaa päättää minin ja small koon väliltä. Tuntuu hieman vaikealta kuvista päätellä itselle sopivampi koko. Onko tuo sinun small koko kovin painava ja oletko ollut tyytyväinen laukun laatuun? Onnea ja jaksamista loppuraskauteen. Täällä ollaan odottamassa toista, mutta vasta alkutekijöissä. Tämä toinen raskaus tuntuu jo nyt ensimmäistä raskaammalta. Tai sitten se vaan tuntuu siltä, kun samalla kaitsee pientä taaperoa.

    • Minä tykkään juuri tuosta koosta. Eli koko on suurin tuolle Drew-laukulle, missä on metallihihna. Minusta ne minit ja nanot on liian pieniä kun itse niitä aikoinaan vertailin. Mutta jos Helsinkiin pääset niin suosittelen kurkkaamaan laukun Ninasista ja varmistumaan koosta. Olen pitänyt laukusta kovasti kaikin puolin.
      Paljon voimia raskauteen ja voin täysin allekirjoittaa nuo tuntemuksesi! :D ja onhan se enemmän kuin luonnolista, että toinen raskaus on vaativempi kuin toinen kun kroppa antanut jo kerran periksi niin toisen kanssa antaa vähän aiemmin taas… Varsinkin jos on lyhyt väli raskauksilla… Eikä se, että ei pääse lepäämään kun tarvitsisi asiaa ainakaan auta! :D

  • sanna

    Kuulostaapa kurjalta – tsemppiä! Voiko nämä kivut tulla myös ikään kuin vain toiselle puolelle, esim. kuin sähköiskuna toiseen jalkaan? Sellaisia minulla oli toisessa ja kolmannessa raskaudessa joitakin, mutta ei onneksi vaivaksi asti. Kaikki synnytykset ovat kyllä olleet todella nopeita ja helppoja.

    • Kyllä voi! Minulla on nimittäin myös juurikin tuollaisia! kuin yht’äkkisiä sähköshokkeja jalkaan, joka alkaa siitä lonkan kohdalta mutta voi sääteillä varpaisiin tai keskiselkään asti. Ne vaihtelevat ymmärtääkseni. Moni voi kokea ne eri tavoin. Minulla ne vaivat alkaa tuolla yht’äkkisillä, mutta sitten viimeisillä viikoilla yltyy niin pahaksi, että se kipu jatkuu enkä pääse liikkumaan ollenkaan… :/ Woop woop. raskaus (erityisesti loppua) on huikeeta aikaa :D Mutta mulla sama. Kiitos ainakin osaksi sen, synnytykseni ovat olleet myös suhteellisen helppoja ja nopeita! :)

  • klö

    Nukkuessa/pötköttäessä imetystyyny tms. paksu tyyny polvien väliin ja neuvolan fyssarilta lainaksi Si-vyö (tavallinen tykivyö tulee usein liian korkealle ja tuntuu tukalalta) ja liikkuminen kivun sallimissa rajoissa. Parhaiten kävely useimmilla todellakin onnistuu takaperin, mutten suosittele sitä tuolla keskustan vilinässä ;)

    • Hei imetystyynyt kanssa olenkin kaikki raskaudet nukkunut, mutta tosiaan tuota vyötä mun pitää kysyä nyt huomenna kun minulla on neuvola! Kiitos kovasti vinkistä! Ja kotona täällä kävelläänkin jo takaperin – keskustan vilinässä en ihan kehtaa enkä uskallakaan :D Tosin enpä enää niin usein pääsekään lähtemään kotoota näiden kipujen takia :( Noh. Viimeistä viedään! :)

  • jennilee

    Hei onko spinning babies -saitti tuttu? Suosittelen lämpimästi kokeilemaan sieltä löytyviä harjoitteita, itsellä toivat helpotusta symfyysikipuihin vikoilla viikoilla. Harjoitteissa kerrotaan mitä varten mikäkin on ja millaiseen vaivaan voisivat auttaa. Hyvällä tsägällä tulee samalla auttaneeksi vauvaa hyvään tarjontaan synnytystä ajatellen. :)

    • EI OLE! Iso kiitos! Pitää ehdottomasti tutustua! Kaikki apu otetaan vastaan ja mahdolliset luonnolliset metodit kokeillaan, että pääsisin suht. normaalisti edes liikkumaan tämän viimeisenkin kuun. Kiitos ystävällisestä vinkistä!! :)

  • N

    Täällä myös yksi jolle tää vaiva tuttu! Itsellä kipu alkoi jo rv 18, jolloin oli pakko jäädä saikulle. Siinä sitten kärvisteltiin, kunnes lääkäri käski kokeilla tukivyötä. Sellaisen sain paikkakunnan apuvälinelainaamosta ja ai että, se auttoi!! Sen avulla pystyin menemään vielä töihin ja muutenkin elämään :-D Nyt kun laskettuun on enää muutama viikko, ei enää minkään sortin vyöt tms auta, eihän tuonne pötsin alle edes mahdu enää mitään :-D Eli makoillen menee tää loppu.. Mutta voi kyllä olla tosi kivulias vaiva, ei sitä pysty edes kuvittelemaan jos ei oo itsellä ollut.

    • Hei apua! Osanottoni sinullekin näistä vaivoista :/ Mun pitääkin kysellä neuvolasta josko olisi mahsollista tuollaista tukivyötä kokeilla! Pakko käyttää kaikki keinot, että pystyy jotenkuten toimimaan! :D Mutta siis tosiaan, lähemmäs h-hetkeä en usko, että sekään enää auttaa… :/ Mutta kokeiltava on! Kiitos kovasti vinkistä ja voimia hurjasti sinne!

  • Petra

    Minulla oli sama vaiva esikoista odottaessa. Ja vain makuullaan olo helpotti kipuja. Pitkään istuminen ei tullut kuuloonkaan ja kaupassa käynti oli jo aika suoritus. Että kiva tietää että pahenevat aina seuraavalla kierroksella ? tsemppiä loppuun ja näytät myös tässä asussa hurmaavalta! Kiitos myös ihanasta blogista. Olen seurannut matkaasi jo paljon ennen kuin esikoisenne syntyi ja on ihanaa kuinka osaat tuoda arjen molemmat puolet esiin lasten kanssa rehellisesti ja hauskasti. Olet mielestäni mahtava roolimalli monelle äidille <3

    • Ai kauhea! Jo ekan kanssa niin pahat! Mullakin oli esikoisen kanssa niitä kipuja, mutta eivät vielä pakottaneet mua makuulle. Ne oli enemmän sellaisia sähkösohkkimaisia jotka veti jalat veteliksi hetkeksi, mutta hetken istuminen auttoi. Tokan kanssa tosiaan meni niin pahaksi, etten joinain päivinä enää päässyt lattialta ylös kun ne iski… Onneksi oli vasta vikoilla viikoilla (yliaikaisena). Minä hölmö vielä yritin puskea läpi kivun, kun en halunnut pysähtyä. Halusin pysyä liikkellä, jotta lapsikin tulisi vähän ripeämmin :D EI olisi pitänyt. Vasta sitten synnytysairaalassa tokan kanssa kun näistä kivuista kätilön kanssa puhuin, niin hän olisi nimetä vaivani (kun ne jatkuivat synnytyksen jälkeenkin vielä pari viikkoa – sitten loppui kuin seinään). Vain lepo auttaa. Jos on pakko kävellä niin takaperinkävely auttaa. Sen kätilö mulle neuvoi ja se todella piti paikkansa. Mutta hei – plussa tässä häpyluuliitoksen ns. liikaliikkuvuudessa on se, että kun liitos antaa niin paljon periksi, niin synnytykset on usein vähän helpommat. Mulla taas synnytykset menneet todella kivasti, joten toivon samaa onnea tämän kolmannen kanssa!

      Valtava kiitos myös niin kauniista sanoista ja monien vuosien seurasta! <3 Olen todella iloinen, jos onnistunun tuomaan arkea rehellisesti, mutta silti kevyellä otteella esille tällaisessa pinnallisessa blogissa :) Kiitos <3