Kuopuksen syntymäpäivä
6.10.2017Minä ja mieheni olemme aina varovasti toivoneet kolmea lasta. Kahden lapsen arjessa ja kolmas vasta toiveissa ihmettelin välillä, että mitenköhän ihmeessä ikinä tulisin pärjäämään kolmen kanssa. Kahdenkin kanssa oli sirkusta riittämiin. Silti sydän tunsi vahvasti, että meidän perheemme ei vielä ollut siinä. Ja eihän se ollut. Tasan vuosi sitten ympyrä sulkeutui. Perheemme sain täydennöksensä kun kovin toivottu kolmas poikamme saapui maailmaan.
Usein puhutaan vauvavuodesta selviämisestä. Meidän kohdallamme viimeinen vuosi on ollut kaikkea muuta kuin selviämistä. Kulunut vuosi on ollut kerrassaan ihana. En tiedä onko kuopuksemme vain niin äärettömän helppo vai osaako kolmannen kanssa ottaa asiat vain omalla painollaan. Kaikesta on nautittu ihan hurjasti. Haiken mielin olemme katselleet kiltin kuopuksemme varttumista. Kun esikoisen kanssa ei malttanut odottaa kaikkia ensimmäisiä taitoja ja tokan kanssa antoi asioiden mennä omalla tahdillaan, niin kolmannen kanssa vaan toivoo, että kaikki pitkittyisi hieman. Sitä haluaisi hetken pidempään pitää kiinni siitä omasta pienestä vauvasta. Mutta oli syntymäpäivä mikä tahansa, tulee hän aina olemaan meidän vauvamme. Kuopuksen klassinen kohtalo. Tuo nuorin veli, joka saa hurjan määrän huolenpitoa ja rakkautta paitsi vanhemmiltaan, niin myös isoveljiltään. Meidän perheen täydentäjä <3
Hyvää ensimmäistä syntymäpäivää rakas pienin poikamme. <3
Pictures by Niki Strbian