CATEGORIES

Kun ei vain mene putkeen

21.6.2018

On päivä milloin mikään ei tunnu onnistuvan. Sellaisina päivinä parhaimmatkin yritykset tuntuvan menevän mönkään. Lapset marisevat kun annoit sinisen mukin sijasta vihreän. Koska kyllähän se maito nyt maistuu erilaiselta sinisestä mukista kuin vihreästä. Lasten vaatekaappi ja -huone on kuin siellä olisi juuri räjähtänyt suuremman luokan pommi, vaikka juuri toissapäivänä pistit kaiken viimeistä legoa myöten paikalleen. Yrität multitaskata tyhjentämällä tiskikonetta erityisen tehokkaasti kädet täynnä tavaraa, mutta ahneuttasi käsien ollessa liian täynnä tiputat kasan astiota lattialle ja ärräpäät päässäsi sinkoillen katsot kun ne lepäävät jalkojesi juuressa tuhannen pirstaleina. Joskus vaan noita päiviä on, ja yleensä se on juurikin itseaiheutettua – sängystä voi nousta väärällä jalalla ja muutama epäonninen tapahtuma laukaisee dominoreaktion. Oma mielentila on ärsyyntynyt ja sitä samaa negatiivista karmaa tuntuu vetävän puoleensa kärpäspaperin lailla.

blouse BANANA REPUBLIC
jeans LEVI’S
shoes VALENTINO
bag LOUIS VUITTON Pochette Metis

Minulla oli eilen tuollainen päivä. Asiat eivät vaan menneet millään tapaa putkeen. Otetaanpa esimerkiksi nämä juuri nähdyt asukuvat. Monen mielestä aivan tavalliset asukuvat, missä ei mitään erikoista tai nyt ainakaan huonoa? Mutta ai että kun näitäkin ottaessa kaikki ärsytti. Kyseinen asu oli ollut minulla kuluneen päivän päällä ja siskoni Kiran kanssa sovittiin kun hän tulee työtapaamisen takia keskustaan lähelle meitä, nappaamme samalla nopeat asukuvat. Siskon työtapaaminen kuitenkin venyi puolitoista tuntia, mutta onneksi sentään pystyin odottamaan kotona töitä tehden. Kun sitten viimein hän pääsi menin valmiiksi ulos odottelemaan häntä, jotta ehtisimme ottaa kuvat ennenkuin minun oli jo riennettävä viemään esikoista kaverin synttärijuhliin. Tuona aikana sää oli muuttunut radikaalisti ja ulkona tuuli niin lujaa, että palelin niin että hytisin. Aivan liian vähän vaatetta päällä. Sisko vielä jumittui ruuhkaan matkallaan, joten värjöttelin ulkona ihan jäässä vielä 20minuuttia lisää odottaen. Sitten kun ruvettiin ottamaan kuvia ei paikka tuntunut toimivan yhtään. Tausta näytti hölmöltä ja kuvat vain näyttivät tylsiltä. Joskus ei vaan kokonaisuus toimi. Kuvissa huomasin, että puseroni pussitti typerästi rintojen kohdalta – alle pitäisi laittaa vain joku tuubitoppi, jotta paita lauskeutuisi nätisti. Tuntui että hymy piti pakottaa, ettei naama näyttänyt siltä että se on jäätynyt paikoilleen. Siskon kanssa ei oltu yhtään samalla aaltopituudella mistään ja molemmat tiuskivat toisilleen ärsyttävällä tavalla. Milloin toinen otti kuvaa väärästä kohtaa ja milloin toinen liikkui typerästi kameran edessä. Kerrassaan naurettavaa.

Mikä on jonninjoutavan valitukseni pointti? Että monet asiat ovat vain oman pään sisäisiä ja niistä pääsee eroon vain asennoitumalla itse uudestaan. Kaikki kuvailemani asiat ovat pikkuruisia, turhia ja merkityksettömiä asioita. Pikkujuttujen ei saisi antaa ärsyttää itseään liikaa. Ne laukaisevat helposti dominoefektin ja moni asia mikä on vallan mainiosti värjäytyy negatiivikseksi oman mielentilan takia. Tällaisina päivinä pitäisi erityisesti muistaa hidastaa ja hengittää. Asennoitua uudestaan. Sillä juurikin se oma asenne värjää maailmasi. Aina ei todellakaan voi mennä putkeen, mutta sinä itse päätät miten siihen reagoit. Huono asenne on kuin puhki mennyt rengas. Et voi mennä minnekään ennen kuin olet korjannut sen.

Kuvat Kira Kosonen

24 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Maija M.

    Postauksestasi tuli niin mieleen eräs todella huonosti alkanut talvipäivä jo monta vuotta sitten. Aamulla odottelin kovassa pakkasessa bussia yli puoli tuntia. Bussi ei kulkenut ajallaan, ja varmaan kaksi vuoroa jäi välistä. Kun viimein pääsin kyytiin kylmyydestä täristen – ainakin puoli tuntia myöhässä – ja istuin penkkiin, hyvin ikävä ihmiseritteen tuoksu leijahti nenääni. Ajattelin, että tämäkin vielä!
    Kun viimein olin saapunut silloiselle työpaikalleni, vaihdoin vaatteet ja kiirehdin omaan työtilaani, korkokenkä irtosi vauhdissa jalasta. Siinä kohtaa oli pakko ottaa itsensä ja ärsytyksensä kanssa aikalisä. Sanoin hiljaa itselleni, että nyt on pakko rauhoittua. Jos tätä menoa jatkaa, koko päivä on ärsytyksen aiheita täynnä ja fiilis on pelkästään ärsyyntynyt ja negatiivinen. Tämä “puhuttelu” auttoi ja työpäivä meni oikein hyvin, eikä myöhästyminen haitannut lopulta mitään. Oma asenne on todella tärkeä huonojen päivien kohdalla.

    Kuten täällä jo kommentoitiin, kuvista ei kyllä huomaa kylmyyttä eikä huonoa päivääsi.

    • Ah, no siis JUURI TÄTÄ minä tarkoitan. Että välillä on tällaisia huonoja päiviä jotka ovat kuitenkin vielä omassa hallinnassa ja kurssia voi muuttaa. Toki näin ei aina ole, mutta hyvin usein omalla uudella asenteella ja rauhoittumisella pääsee pitkälle. Ihana, että olet myös tunnistanut itsessäsi saman ja osaat tarvittaessa hengitellä ja pystyä muuttamaan oman päiväsi kurssin :) Kiitos vielä kauniista sanoista! :)

  • Sanna

    Tollaset päivät ovat kyllä ärsyttäviä. Silti yritän aina ajatella, että ne ovat ihan yhtä tärkeitä, kun hyvätkin päivät. Tietysti, kuka nyt paskan päivän vapaaehtosesti haluaisi? Tai haluaisi tuhlata yhtäkään sekunttia huonoon fiilikseen? Mutta kamaluudestaan huolimatta ne huonotkin fiilikset on tärkeitä, kaikki ei vaan aina mene putkeen. Toisina päivinä ei sitten mikään. Ja sitten on ihana tajuta, että se oma asenne. Että tätäkin fiilistä voi itse muuttaa, jos vain haluaa. Sitten jos ei halua tai jaksa, voi jatkaa valintansa kanssa.
    Mutta! Ei sadetta, ei aurinkoa!

    • Tämä on juuri näin! Itse valitsee oman reaktionsa – ja huonoja päiviä tulee aina. Niin totta sekin, että kaikki tunteet kuuluvat elämään ja hyväksyttävä se. Sekin tuo helpotusta niiden vaikeiden hetkien keskelle – kaikki ei ole pelkkää hymyä ja onnea. Hyvä niin <3

  • pauliina

    Ihanan rehellinen postaus ♥️

    Hauska kun ensin jotenkin katsoin kuvat ja luin sitten tekstin, kuvista kun ei välity päivän tapahtumat yhtään. ?
    Mutta monesti se onkin näin, ettei kaikki näy ulospäin.

    • Mukava kuulla, sehkä sekin mukava muistutus somen harhaanjohtuvuudesta. Miten nihkeänkin päivän fiilikset voi näyttää kivoilta ja kevyiltä. Kiitos <3

  • Liisa

    Tuo ylhäältä kolmas kuva on yksi parhaimmista sinusta kautta aikojen. Ilme yms., herttainen kauneutesi tulee hyvin esiin.

    • Voi kiitos ihana <3 Hyvin kauniisti sanottu!

  • Ancelmi

    Kiitos tästäkin postauksesta. Täällä oli myös eilinen päivä ihan karmaiseva. Ajatusteni ohjelmointi ei toiminut yhtään.. huonolla fiiliksellä menin aamusta iltaan ja samantyylistä ”soppaa” syntyi myöskin minulle.

    Hanna, tuo sinun postaus muutes kolahti todella hyvin… ihanan rehellinen olet ❤️
    Kaikkea hyvää sinulle sekä perheellesi❤️
    P.s toi asu on täydellinen ?

    • Näitä päivä aina välillä on, ja nekin ovat tärkeitä. Kaikki tunteet kuuluvat elämään ja on tärkeää ne hyväksyä.
      Ihanaa että ymmräsit jonnenjoutavuuksieni pointin <3 Ihania kesäpäiviä sinne <3

  • Jade

    Hei, ihanan erilainen postaus. Kuvista ei kyllä yhtään näe, että siellä tiuskitte toisillenne eikä tietoakaan huonosta päivästä, aivan yhtä ihanan herttaiselta näytät kuin aina. Eivätkä ”hattivattivarpaatkaan” haittaa ?

    • Miten ihana kuulla, että näinkin arkinen, normaali ja yleinen tunne on niin monelle teistä tuttua ja ymmärsitte jorinoitteni pointin. Kiitos <3

  • Voi, mä komppaan sua tässä!
    Luulen, että olen kehittynyt huonoissa päivissä jo aika taitavaksi, tai paremminkin; niistä on tässä nykyisessä elämäntilanteessani tullut uusi normaali ja huonon päivän rima on kuin huomaamatta noussut korkeammalle.
    Kun elämä on kovin täyttä, näkyy se väkisinkin meissä jotenkin. Täytyy vaan olla armollinen itselleen. Ja hengittää ihan rauhassa.?
    Toivottavasti tänään on ollut jo paremmin.❤️

    • Ihan mahtava kuulla, koska kaikilla näitä päiviä on, mutta niiden kesto lyhyenee ja määrä vähenee kun itse tiedostaa omat kommervenkkinsä ja osaa tehdä tarvittavat korjaukset – aina ei tosiaan sekään riitä – mutta sitten se rima onkin jo korkeammalla kuten sanoit <3 Ihan oikeassa olet ja tässä on jotenkin viimepäivät olleet taas kovin hektistä ja "suorittamista", mutta nyt tänään on taas saanut levähtää <3

  • Ella

    Olipa hyva kirjoitus! Niin totta joka sana. Nykyisin huomaan onneksi itsekin kun tuo asenne on paalla ja yritan tietoisesti pyrkia muuttamaan omaa asennettani positiivisemmaksi ja rauhoittumaan. Joskus annan itselleni luvan kiukutella jonkun ajan ja paatan etta sen jalkeen ei enaa yhtaan negatiivista asennetta. Onpa jokus ollut jopa se luksustilanne, etta aamulla olen mennyt tunniksi takaisin sankyyn nukkumaan etta voin herata uudestaan “uuteen” paivaan :)

    • Olen huomannut ihan saman. Sitä onneksi osaa jo itse tunnistaa kun käy “turhilla kierroksilla” ja osaa itse ruveta asettamaan omia purjeita uudestaan vallitsevaan tuuleen <3 :)

  • Ira

    Ihana Hanna ❤️. Näitä sattuu kaikille ja silloin pieni oman asenteen analysointi on tarpeen. Virkistävä postaus, kiva kun jaoit :) Ja ihanaa juhannusta :)

    • Ihana kuulla että pidit, vaikka postaus pikkuasioista valittava olikin <3 Mutta mutta, niinkuin sanottu – meillä kaikilla näitäkin päiviä on niin hyvä niitä on välillä pystähtyä miettimäänkin :)

  • Anonymous

    Kiinnitähän Hanna huomiota kenkien ostossa siihen, että ostat oikeaa kokoa. Nuo sandaalit ovat ihanat, mutta hirvittää katsoa kuvia kun varpaat tulee kengistä ulos.

    • Voih, nuo ovat minulle oikeaa kokoa, kokoa isommat lonksuivat harmillisesti jalassa. “Ongelma” ovat tosiaan nuo “hattivattivarpaani” :D Ne kyllä pysyvät mukavasti kengässä (näissäkin) eivätkä maahan osu, mutta ne kieltämättä näyttävät kovin isoilta ja pitkiltä – koska sitä ovat :D

      • S

        Ei varpaissasi ole mitään vikaa, ihmisillä vaan on eri mallisia jalkoja ja varpaita. Mutta kengät pitäisi valita niin, että ne sopii omaan, yksilölliseen, jalan malliin. Vaikka kenkä näyttäisi kauniilta tai sopisi hyvin jonkun toisen jalkaan, se ei välttämättä sovi omaan jalkaan… Ja tämä kenkämalli ei valitettavasti sovi sinun jalkaasi. Viimeisessä kuvassa näkyy, kuinka varpaat tulevat molemmissa jaloissa aivan miten sattuu kengän ulkopuolelle. Jaloista kannattaa pitää hyvää huolta ja valita kengät, jotka sopivat oman jalan malliin.

        • Voi kiitos – tosiaan, minulla on tuollaiset pitkulavarpaat – mistä pidän kovasti. Ymmärrän, että jonkun mielestä tämä voi näyttää huonolta, mutta itse kyseistä kenkää käyttävänä en voi kuin todeta että ne ovat äärimmäisen mukavat jalassa ja siksi kestosuosikkini vuodesta toiseen. Pienten lasten arjessa en voi käyttää epämukavia / huonoja kenkiä. Minulla tärkein on miltä itsestä tuntuu, ei se miltä toisista näyttää :)

  • ReettaHK

    Tuo kolmas kuva on niin kaunis, ei kyllä paista kuvista läpi ollenkaan huonon päivän fiilikset <3

    • Voi kiitos niin kauniista kommentista – vaikka itseltä ei tuolta todellakaan tuntunut <3