CATEGORIES

enter search term

Yksityisyys sosiaalisessa mediassa

3.10.2018

Aloitin bloggaamisen melkein vuosikymmen sitten. Aikana, milloin harva näytti blogissa kasvojaan ja kirjoituksia tuotettiin nimimerkin takaa. Minäkin pidin pitkään kiinni Mrs.V nimikkeestä. Kymmenessä vuodessa asiat ovat ehtineet muuttua paljon. Aloitin bloggaamaan omalla nimelläni vuonna 2011, kun blogista tuli päätyöni. Tuosta vähän hävetystä harrastuksesta on nyt muodostunut ammatti, joka on pitkälti rakentunut juurikin henkilöbrändin varaan. Eipä enää juurikaan näy kasvoista alaspäin kropattuja kuvia kodin nurkissa otettuna. Samalla kun somesta on tullut ammatti, on tasaisin väliajoin joutunut tasapainottelemaan sen kanssa mitä voi jakaa ja mitä ei? Mitä uskaltaa jakaa ja mitä ei?

My outfit:
shirt LINDEX
knit CUBUS / laina
pants FILIPPA K / saatu
boots ALDO / Zalando laina

Metti outfit:
knit ZARA
skirt ZARA
boots ZARA
bag GUCCI

Melkein seitsemän vuotta blogia ammattina tehneenä olen jo hyvin sinut tämän julkiseksi mielletyn työn kanssa – sen hyvine kuin huonoine puolineen. Toki se on ajoittain ahdistavaa, kun niin moni tietää sinusta niin paljon ja niin monella on mielipide sinun tekemisistäsi. Itse mielelläni jaan henkilökohtaisiakin asioita blogissa, mutta pyrin aina samalla kunnioittamaan läheisteni yksityisyyttä, jotka eivät välttämättä halua asioitaan esille kymmenille tuhansien silmäparien eteen. On haastavaa pysyä samaistuttavana kaikkine huolineen ja murheineen, mutta samalla yrittää pitää kiinni myös joistakin yksityisyyden rippeistä. Mutta aina kun jaan asian joka on erityisen painava sydämelläni, saan eniten hyvää oloa juurikin niiden jakamisesta. Ulos puhuttu asia puhdistaa ja teidän vertaistukenne ja tarjoamanne vaihtoehtoiset näkökulmat asioihin ovat olleet kultaakin kalliimpaa. Tällä hetkellä ehkä suurimpia kipuilujani on lasten näkyminen somessa. Rakastan seurata muiden lasten kommellusta Instagram-tarinoista. On sanomattakin selvää, että olen omista lapsistani äärimmäisen ylpeä ja jos kehtaisin jakaisin heidän juttujaan taukoamatta. Mutta kun siltikin minua pidättelee pelko lasten yksityisyyden menetyksestä. Kuinka paljon voi jakaa? Mikä on moraalisesti oikein? Eihän lapseni kärsi päätöksistäni vuosien päästä? Tässä aihe jonka kanssa olen taistellut päässäni jo monet vuodet. Miten toimin nyt ei välttämättä ole tapa miten toimin ensi vuonna. Uusimassa Metti & Hanna podcast jaksossa pohdimme niitä syitä jotka saavat puremaan huulta ennen “julkaise”-napin painallusta. Miten me koemme oikeuden yksityisyyteen julkisessa ammatissa? Mitä emme kerro ja miksi? Miten lapset voivat näkyä somessa? Mitä pelkäämme yksityisyyden menetyksessä? Sen kuulet alta:

Postauksen kuvat Niki Strbian

19 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Laalaa
    11.10.2018 - 10:02

    Hauska, etten ollut tajunnatkaan että et kuvaa lapsiasi tunnistettavasti/kerro nimiä ennen kuin kuuntelin tämän podin! Teet sen niin tyylikkäästi ettei mitään lisää jää edes kaipaamaan. Hienoa :) tästä inspiroituneena poistin myös omien lasten kuvat somesta ja näytän heitä siellä jatkossa eri tavalla!

    Reply
    • Hanna
      11.10.2018 - 14:45

      Miten ihana kuulla, että koet silti olevani samaistuttava! Ja tosiaan, en voi tarpeeksi painottaa sitä, että ymmärrän loistavasti niitäkin jotka kuvia jakavat, sekä niitä jotka eivät jaa lapsistaan mitään sosiaalisessa mediassa. Joten ihanaa jos koet kanssani samalla tavalla ja pystyin tässä inspiroimaan, mutta en nää siinäkään vikaa jos joku haluaa toimia toisin. Itse koen tämän vain jotenkin hyvänä ja turvallisena tapana meille, tällä hetkellä. <3

      Reply
  • marre
    5.10.2018 - 13:12

    Pitää muistaa että netti on koko maailmassa, eli näkyy missä vaan, ei voi olla varmaan etteikö kuvia käytetä väärin tms.
    Ja lapset kasvavat ja ihmettelevät miksi mun kuvia on netissä, en halua.. Murkkuiässä äidin tekemiset eivät tunnu niin kivalta enää, mutta pikkulapsethan jumaloivan vanhempiaan. Ennenkuin painaa “julkaise”, pitäisi miettiä elämää myös 10-20-vuoden päässä..

    Reply
    • Hanna
      5.10.2018 - 16:46

      Sehän siinä on, juurikin näin. Puhuin tästä enemmän itse myös podcastin puolella.

      Reply
  • Eve
    4.10.2018 - 09:23

    Ihailen henkilöitä, jotka eivät jaa kuvia lapsistaan somessa. Itse näen asian niin, että se on lapsen yksityisyyden loukkaamista. Lapsi kun ei ole pysty ottamaan kantaa siihen, että haluaakohan sitä vai ei. Koska ymmärrystä asiasta kokonaisvaltaisesti ei ole. Erityisen pahalta tuntuu se, että monet tekevät ammatikseen perheblogia, jossa keskeistä on lasten näkyvyys. Lapsi on silloin osa työtä. Millainen työlainsäädäntö koskee näitä lapsia?
    Mielestäni lasten (tunnistettavien) säännöllinen kuvaaminen Someen on eettisesti väärin. Käsittääkseni laissa on joku pykälä, jonka mukaan se ei ole sallittua. Vaikkakin aivan liian yleistä nykyisin. Itse olen hyvin varovainen siitä, mitä jaan yksityisyyden alueelta ja henkilökohtaisesta elämäsätä somessa. Lapsiin en viittaa kuin kirjoituksissa.

    Reply
    • Viola
      5.10.2018 - 08:05

      Se saako lastensa kuvia ladata someen ei oikeastaan ole moraalikysymys vaan asia on yksiselitteinen, eli jos kuva lapsesta on tunnistettava, se kuuluu henkilötietolain piiriin. Kyse on siis laista. Henkilötietolain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus yksityisyyteen. Tällöin kuvaa ei siis saa julkaista ilman kuvassa esiintyvän lapsen itsensä lupaa. Jos lapsi on niin pieni, että hän ei voi itse arvioida, haluaako kuvansa julkaistavan vaiko ei, kuvaa ei saisi julkaista. Vanhemmat eivät omista lastensa yksityisyyttä.

      Tämä on asia, jota suurin osa mm. bloggaajista ja spomevaikuttajista ei tajua tai välitä. Haluaisin uskoa, että he tekevät sen ymmärtämättömyyttään, eivätkä tietoisesti loukkaa lastensa oikeutta yksityisyyteen. Toisaalta tästä on puhuttu niin paljon, että somessa tuyöskentelevän luulisi edes joskus asiaan törmänneen ja lain lisäksi on myös puhuttu siitä, ettei koskaan ole takeita siitä kuka nämä kuvat kaivaa 10 vuoden jälkeen esille ja käyttää niitä vaikkapa lapsen kiusaamiseen. Maailma on raadollinen paikka ja jos vanhemmat eivät lastaan suojele, niin kuka sitten?

      Työskenetelen tällä hetkellä nuorten parissa, joista hyvin moni on katkera niistä, näennäisesti suloisten, vauva-aikaisten kuvien julkaisemisesta jopa suljetussa faceryhmässä. Joten miettikää hyvät ihmiset ennen kuin julkaisette niitä kuvia.

      Reply
      • Eve
        5.10.2018 - 13:12

        Juurikin tätä minäkin muistelin ja tarkoitin! Huolestuttavaa on se, että ihmiset tuntuvat olevan täysin piittaamattomia asian suhteen. He eivät tiedä, eivätkä halua ottaa selvää. Lapsen oikeutta yksityisyyteen tulisi kunnioittaa.

        Reply
      • Hanna
        5.10.2018 - 12:08

        Itseasiassa somess työskentelevänä en ole koskaan aiemmin kuullut, että tämä olisi laki. Jollain tapaa minusta on myös aika äärimmäisyyteen viemistä, että vanhempi ei saisi lain nimissä mitään kuvia lapsestaan julkaista ilman lapsen ymmärtävää suostumusta. Minusta ihan terve maalaisjärki näissä on hyvä. Koska minusta elämää ei saa myöskään miettii niin, että “joku voi käyttää kuvia lapsen kiusaamiseen” En opeta lapsia elämään elämäänsä, että varo, joku voi kiusata sinua tästä. Opetan heille että me kaikki olemme ihanan erilaisia ja kiusaaminen ei ole koskaan ok. Siihen puututaan ja sitä ei hyväksytä. Mutta olen todellakin sitä mieltä kanssasi että aina tulisi miettiä mitä julkaisee, mutta en ole kuitenkaan ihan noin ehdoton. Uskon, että jokainen tietää mikä on heille sopivin malli. Kaikki varmasti yrittävät tehdä parhaansa.

        Reply
        • Viola
          6.10.2018 - 16:15

          Ikävä kyllä laki ei huomioi tervettä maalaisjärkeä tai perheen oikeutta itse vedellä mitään rajoja. Suojatien ylittäminen punaisia päin on tieliikennelain vastaista vaikka kuinka järki sanoisi, että siitä ehtii menenmään ja lapsien kuvien julkaiseminen ilman heidän lupaansa, on henkilötietolain vastaista. Se on juuri niin simppeliä. Viitaten tuohon Even kommenttiin, niin osa ei tosiaan vain halua tätä ymmärtää tai ottaa selville.

          Mutta toisaalta jokainen kantaa vastuu itse omista teoistaan, myös niistä, jotka ovat lainvastaisia.

          Reply
          • Hanna
            6.10.2018 - 17:51

            Itse ymmärrän, että se nimenomaan ei ole niin simppeliä.
            Jos se tosiaan olisi “niin simppeliä” niin mikä on rangaistus oman lapsen kuvan jakamisesta?
            Ymmärrän todella hyvänmaun vastaiset kuvat (pottakuvat, alastonkuvat jne) ja että niihin mahdollisesti puututaankin, mutta miten esimerkiksi vanhemman jakama iloinen _tunnistettava_synttärikuva? Jos se olisi niin mustavalkoista ja simppeliä, niin siihenkin olisi varmasti olemassa jokin sanktio?
            En tarkoita etten olisi kanssasi samaa mieltä, koska itsekin haluan suojella lasteni yksitysyyttä. Mutta haluan vain tuoda esiin sen rajan vetämisen haasteen, mikä minusta ei ole yksiselitteistä – ei edes lain nojalla. Lapselta tulee aina kysyä saako julkaista, mutta minkä ikäinen todella ymmärtää sen kokonaisuuden?

    • Hanna
      4.10.2018 - 12:27

      Tämä on aihe joka jakaa ymmärrettävästi mielipiteet. Onhan kyseessä se vanhempien kaikkein tärkein. Joku sanoi kommenteissa tuossa hyvin samoin tavoin kuin minä ajattelen: Lapsia en halua piilottaa, mutta haluan suojella. Se näiden kahden tasapaino on asia jonka kanssa punnitsen joka päivä.Ymmärrän enemmän kuin hyvin sen, että lapset haluaa pitää poissa, ymmärrän myös enemmän kuin hyvin sen, että lapset näkyvät paljon. Jokainen saa minusta vetää sen rajan mikä omalle perheelle tuntuu sopivalta. Helppoa se ei tosiaan aina ole ja ajan myötä asiat muuttuvat.

      Reply
  • Haidi
    3.10.2018 - 23:25

    Jakso avasi mielestäni hyvin sinun ja teidän syitä siihen miksi tietyt asiat on tehty tietyllä tavalla ja avannut sitä, miten kaikki muuttuu ja kehittyy. Minusta on luonnollista, että blogi kasvaa ja muuttuu kirjoittajan mukana! Se mihin rajan vetää on häilyvää, mutta minusta olet löytynyt hyvin sen keskitien jota etsit esimerkiksi lasten kohdalla :)

    Reply
    • Hanna
      4.10.2018 - 12:31

      Kiitos ihana <3 Ja ah, ihana kuulla että ymmärrät tämän minun "kultaisen keskitieni", jonka kanssa painin päivittäin. Nyt tämä tuntuu hyvältä, mutta aika näyttää miten asiat menee tulevaisuudessa :)

      Reply
  • JoannaJ.
    3.10.2018 - 18:04

    Heip. Olen seurannut blogiasi juurikin niistä alkuajoista lähtien ja ymmärrän täysin tuon yksityisyyden varjelemisen. En itse ole julkisessa ammatissa, mutta työni on sen verran arkaluontoista ja hankalien asioiden kanssa työskentelyä, että joudun pitämään osoitteeni ym. salassa. Itselläni on lapsia ja en näytä heidän kasvojaan Facebookissa enkä instagramissa, vaikka tilit ovat salaisia. Läheisille kyllä lähettelen kuvia ym. Olen työssäni tekemisissä lasten sekä nuorten kanssa ja olen useasti kuullut miten heitä häiritsee se mitä vanhemmat heistä julkaisevat. Yleensä asiat ovat minun ja vanhempien mielestä hyvin normaaleja arkiasioita ja asiallisia kuvia, mutta lapsista ne ovatkin olleet ikäviä. Nämä jutut ovat jääneet mieleeni ja olen ottanut omin lasten kanssa linjan, että kuvissa saa olla mukana, mutta en jaa heistä kuvien tai tekstien muodossa mitään ”tunnistettavaa” ja kasvot pysyy ”piilossa”. En siis matkakuvista heitä photoshoppaa pois ;).
    Jokainen tekee oman linjansa/rajansa lastensa suhteen, mutta toivon, että jokainen miettisi sitä myös lasten kannalta. En esimerkiksi jakaisi julkisesti kiukkuavan lapsen kuvaa tai kertoisi heidän haasteistaan. Lapsia en halua piilottaa, mutta haluan suojella heitä. Niistä voin puhua ystävien kanssa jos kaipaan vertaistukea tai anonyymisti. Saattaisi itseäni ärsyttää jos miehiin, vaikka kirjoittelisi minun ja hänen väittelyistä julkisesti, apua :) Ne kuuluu elämään, mutta ei kaikille kuitenkaan :)

    Ihanaa syksyä :) olet inspiroiva!

    Reply
    • Hanna
      4.10.2018 - 12:35

      Voi kiitos tästä Joanna! Siis juurikin niitä samoja ajatuksia mitä minä päässäni pyörittelen! Hyvin samoilla linjoilla ollaan, vaikka lapset minulla näkyvätkin somessa, mutta ei juuri liian tunnistettavasti. Profiilista, takaa, pipo päässä, hiukset silmillä, aurinkolasit silmillä tai kaukaa. Kunhan eivät ole liian tunnistettavissa. Kiitos kun seuraat ja jaoit palan ajatuksiasi <3

      Reply
  • Miia
    3.10.2018 - 11:40

    Aivan ihania kuvia❤️

    Reply
    • Hanna
      4.10.2018 - 12:49

      Eikö! Niki on huikea! <3

      Reply
  • ems
    3.10.2018 - 08:29

    En ehtinyt vielä kuunnella podcastia, mutta halusin kommentoida, että ainakin minun näkökulmastani olet onnistunut vetämään rajan somen ja yksityisyyden välille tosi hyvin. Mielestäni parhaita tapojasi on se, ettet jaa lastesi kasvokuvia ja että puhut kaikista perheenjäsenistäsi aina niin kauniisti. Kuitenkin onnistut mielestäni olemaan nimeenomaan samaistuttava jakamalla arkipäivän kommelluksia. Jatka siis samalla linjalla!

    Reply
    • Hanna
      4.10.2018 - 12:57

      Voi kiitos kovin, että ymmärrät minun linjaukseni ja olet vieläpä samoilla linjoilla. Ymmärrän loistavasti syyt miksi haluaa olla julkaisematta mitään tai miksi antaa mielellään vapaasti kaiken – tämä välimuoto on minulla ollut toimiva. Ja näin mennään ainakin toistaiseksi <3 Kiitos <3

      Reply

    • RELATED POSTS