10 erikoistaa faktaa Hollannista

Muutin Hollantiin vuonna 2005 ja asuin siellä melkein seitsemän vuotta. Asuin kolme vuotta Etelä-Hollannissa kaupungissa nimeltä Eindhoven sekä reilu kolme vuotta Pohjois-Hollannissa kylässä nimeltä Heerenveen. Perustin ensimmäisen blogini vielä Eindhovenissa asuessani, mutta silloin vielä vedin hyvin ehdottoman rajan yksityisyydelle. Bloggasin pitkään nimimerkin takaa. Vasta hiljattain havahduin siihen faktaan, etten ole puhunut tuolloisesta asuinmaastani juuri mitään. Seuraavien viikkojen aikana tulen muistelemaan vuosia Hollannissa. Miten kulttuurit eroavat toisistaan? Suosikkipaikkani siellä? Miten siellä tutustui uusiin ihmisiin? Mitä ikävöin ja mitä en ikävöi Hollannissa? Milloin sinne kannattaa matkustaa? Mitä kaikkea kannattaa huomioida ulkomaille muuttaessa? Millaisia hollantilaiset ovat kansana? Mikäli teillä herää lisää kysymyksiä, kuulen niistä mielelläni. Aloitetaan tutustuminen vanhaan asuinmaahani kertomalla 10 erityistä faktaa tästä tuulimyllyjen, puukenkien ja tulppaanien värittämästä valtiosta.

Tiheään asuttu
Hollannissa on asukkaita n.17 miljoonaa, eli kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Samalla maan pinta-ala on vain 41 543km2, kun Suomi on kooltaan 338 424km2, mikä tekee maastamme jopa kahdeksan kertaa suuremman. Pienestä maasta löytyy siis hurjasti ihmisiä ja maa onkin Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Tämä näkyi erityisen hyvin maan liikenneruuhkissa. Ilman ruuhkia esimerkiksi Amsterdam Eindhoven välin ajoi noin tunnissa, mutta useimmiten matkaan piti varata ruuhkien takia kaksi tuntia. Hollantilaiset ovat myös mestareita rakentamaan talonsa korkeiksi. Kun tilaa ei ole sivuilla, niin rakennetaan ylöspäin. Hollantilaisissa taloissa hyvin tyypillistä ovat lukuisat kerrokset ja jyrkät portaat.

Pyöräillen
Vaikka asukkaita maassa on 17 miljoonaa, löytyy pyöriä maasta 18 miljoonaa. Jos hollantilainen voi, hän pyöräilee. Maan infrastruktuuri tukee pyöräilyä myös erinomaisesti, sillä pyörätietä on jopa huikeat 37 000 kilometriä. Maasto on yhtä litteää kuin pannukakku, mikä tekee polkemisesta helpompaa. Valtaosa pyöristä on kuitenkin tavallisia ja loppuunkäytettyjä kaupunkipyöriä, joissa ei yleensä ole edes vaihteita. Uutta pyörää ei Hollannissa kannata itselleen ostaa, sillä uuden kiiltävät mallit osuvat erityisen helposti pyörävarkaiden silmiin. Pyörävarkaus on maassa hyvin yleistä. Vuosittain jopa miljoona polkypyörää ilmoitetaan varastetuiksi. Valtaosa ostaakin pyöränsä käytettynä, mutta kannattaa olla tarkkana ettet osta varastettua pyörää. Vaikka Hollanti on pyörien maa, näkyy siellä yllättävän harvoin kenelläkään kypärää.

Pitkä kansa
Hollantilaiset ovat hyvin pitkiä. Naisten keskipituus on 170cm kun taas miesten keskipituus on 184cm. Siellä tunsi usein itsensä lyhyeksi, vaikka minullakin on pituutta 172cm. Hollantilaiset ovatkin maailman pisin kansa.

Oranssia kaikkialla
Hollannin lippu on sinivalkopunainen, mutta silti maahan yhdistetään useasti väri oranssi. Miksi esimerkiksi Hollannin futismaajoukkue pelaa aina oransseissa pelipaidoissa tai maan juhlapäivinä kansa pukeutuu oranssiin? Oranssilla värillä on pitkä historia. Oranssi on nimittäin Hollannin kuninkaallisen Orania-Nassau-perheen väri. Suomennos hämää, sillä alkuperäiset nimet, Oranje-Nassau sekä Willem van Oranje selittävät asian paremmin. Oranje on hollantia ja on suomeksi oranssi.

Kukkien loistoa
Tiesitkö, että todennäköisesti lähikukkakauppasi kukat ovat tulleet Hollannin kautta? Nimittäin 75% maailman kukkanupuista tulee Hollannista ja se on maailman keskipiste kukkaviennissä. Siinäpä asia mitä ikävöin Hollannissa – edulliset kukat. Minulla oli melkein aina tuoreita kukkia kotona, sillä esimerkiksi 10 liljan kimppu maksoi n.10e! Suomessa kun yksi varsi maksaa suurinpiirtein 8 euroa. Hollannin kukkamarketit ovat vaikuttavia ja edullisia. Myös Amsterdamin lentokentän lieppeillä sijiatseva maailman suurin kukkahuutokauppa Flora Holland on näkemisen arvoinen kokemus.

Ojituksen mestarit
Suunnilleen puolet litteän maan pinta-alasta on alle metrin korkeudella merenpinnasta, ja suuri osa siitä on merenpinnan alapuolella. Hollanti on hyvin hedelmällistä maaperää, mutta se on saavutettu hollantilaisten erityisosaamisella: veden hallinnoimisella. Amsterdamin asukkaat alkoivat 1500-luvun puoli­välissä tyhjentää tuulimyllyjen avulla kaupungin pohjoispuolella olevia järviä viljelysmaaksi. Kuivatus­prosessissa ensin kuivatet­tava alue padottiin ja sinne kaivettiin syviä ojia, ­joihin vesi valui. Myllyjen siivet ­kytkettiin vesipyörään tai yksinkertaiseen vesiruuviin, joilla vesi nostettiin ojista. Ajan mittaan padottu alue alkoi pysyä ­kuivana ja siellä voitiin alkaa viljellä maata. Nykyisinkin meri­vesi pidetään poissa pelloilta ja teiltä ­maan monimutkaisten pato- ja pummpausjärjestelmien avulla. Tänä päivänä hollantilaiset ovat eksperttejä veden hallinnoimisessa. Kun maailmalla järkyttää tuhoisat sateiden ja myrskyjen nostattamat tulvat, lähes poikkeuksetta niiden tuhojen korjauksiin palkataan hollantilainen yritys.

Punaiset lyhdyt ja huumeet
Punaisten lyhtyjen alue on useissa kaupungeissa alue, jonne prostituutio ja seksityöläisyys on keskittynyt. Nimitys juontaa juurensa ilotalojen tavasta ilmoittaa seksiliiketoiminnan harjoittamisesta punaisella lyhdyllä ikkunassaan. Amsterdamista löytyy yksi maailman kuuluisimpia punaisten lyhtyjen alueita, De Wallen, joka sijaitsee aivan pääkaupungin ytimessä. Suomalaisena tuntuu hullulta, että tämä on niin avointa ja laillista toimintaa. Tällaisella toiminnalla on lisäksi myös paljon vakavia lieveilmiöitä kuten ihmiskauppa ja huumeet. Alankomaissa laki ei suoraan salli kannabistuotteiden myyntiä, mutta käytännössä se on mahdollista Coffee shop -kahviloissa. Näissä kahviloissa tapahtuvaan kannabis-tuotteiden myyntiin ei puututa, mikäli myynti täyttää lisenssin ehtona olevat arviointiperusteet. Myös kasvatus yksityiseen käyttöön on dekriminalisoitu (enimmillään 5 kasvia). Osa hollantilaisista on hyvin ylpeitä valtavirrasta poikkeavasta lainsäädännöstään ja De Wallenin alueesta, sillä he kokevat niiden edustavan maansa vapautta ja liberaaliutta.

Kaksi kieltä
Hollannin virallinen kieli on hollanti, mutta sen lisäksi maan pohjoisissa osissa puhutaan friisin kieltä. Asuessani eteläisemmässä Eindhovenissa en kieltä juuri koskaan kuullut, mutta Heerenveen kuului Friisinmaan provinssiin, missä kieltä puhui alueella valtaosa. Pääkieli on tosin sielläkin hollanti ja friisiä puhuttaan enemmänkin vain perhepiirissä. Friisi on hyvin erilaista, eikä vain hollantia puhuva ymmärrä friisistä paljoakaan. Friisin puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana, mutta kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen. Omien kielien lisäksi hollantilaiset puhuvat erinomaista englantia. Maan väestöstä peräti 86% puhuu sujuvaa englantia.

coat ZARA
knit SOFT GOAT / gifted
pants SAMSOE & SAMSOE
bag LV
shoes AF KLINGBERG

Kotisynnytys
Yksi erityisimpia asioita mitä muistan Hollannin terveydenhoidosta on se, että siellä kotisynnytys on hyvin yleistä. Hollannissa tavallinen terveysvakuutus ei kata synnytystä sairaalassa, ellei siihen ole lääketieteellistä syytä. Siksi jotkut valitsevat kotisynnytyksen myös rahaa säästääkseen, mutta monet pitävät sitä myös erityisen kauniina ja rauhoittavana tapana tuoda uusi ihminen maailman. Peräti 30% vauvoista syntyy kotona. Kun synnytys käynnistyy kutsutaan paikalle oma lääkäri ja kätilö, lääkkeellistä kivunlievitystä ei juurikaan käytetä kotisynnytyksissä. Lapsen synnyttyä jokainen synnyttänyt äiti saa kotiinsa valtion palkkaaman hoitajan, joka auttaa äitiä 2 viikon ajan kaikessa tarpeellisessa. Pesee pyykit, siivoa, tekee ruokaa ja auttaa vauvan hoidossa. Vaikka Hollannissa on maailman korkein kotisynnytysten prosentti, on sekin ollut jo vuosia laskussa.

Sinterklaas
Hollannissa ei juurikaan vietetä jouluaattoa, vaan Sinterklaasia, joka on 5. joulukuuta. Saint Nicholasiin perustuva juhla kokoaa perheet yhteen muutamaa viikkoa ennen joulua. Syödään yhdessä ja vaihdetaan lahjoja, juuri kuten valtaosa muusta maailma viettää jouluaattoa tai -päivää. Vaikka juhlat ovat samantyyliset, ja Sinterklaasiinkin kuuluu joulupukin tapainen hahmo apulaisineen, on näissä kahdessa selkeitä eroja. Huomattavin ero liittynee Sinterklaasin apulaisiin. Apureina toimivat tonttujen sijaan pienet, Zwarte Piet-nimiset (suomennettuna Musta-Pete) mustakasvoiset hahmot, jotka aiheuttavat jokavuotisen keskustelun. Tarinan mukaan hahmojen kasvojen mustuus on peräisin savupiipun tuhkasta, mutta puvustukseen kuuluu kyllä myös paksut, kirkkaanpunaiset huulet ja tumma, lyhyt kiharaperuukki. Tämä aiheuttaakin jokavuotisen keskustelun näiden hahmojen soveliaisuudesta, kun toinen leiri kritisoi hahmojen rasistisuutta ja toinen korostaa juhlan perinteikkyyttä.

Siinä kymmenen erikoista asiaa Hollannista. Yllättikö näistä joku? Mikä sinusta on erikoinen fakta Hollannista?

Kuvat Metti Forssell