CATEGORIES

Sairastelua sairastelun perään

1.3.2019

Juuri kun pääsin sanomasta, että ehkä meillä on kevättalven osalta sairastelut sairasteltu, niin eiköhän uusi virus lymynnyt nurkan takana. Meillä on nyt kuukauden sisään vieraillut kuumeflunssa ja norovirus, jotka molemmat muistivat kaikkia meidän viisihenkisen perheen jäseniä. Juuri kun henkäisin helpotuksesta ja fiilistelin arjen normalisoitumista lasten palatessa päiväkotiin, nousi nuorimmaiselle kova kuumepiikki. Koska kuume nousi äkisti korkealle ilman muita flunsan oireita kävimme lääkärissä varoiksi tsekkaamassa tilanteen. Tulehdusarvot olivat normaalit, veressä ei näkynyt mitään poikkeavaa ja influenssa, rs- ja streptokokkitestit näyttivät kaikki negatiivista. Joku virus, mutta mikä jäi epäselväksi. Muutaman päivän jälkeen selkesi syy kun nuorimmalle muodostui jokunen hyvin kipeä rakkula suuhun. Enterorokkohan se. Nyt taas toivotaan, että se ei koko perhettä kiertäisi vaan me loput säästyisimme siltä ja pienimmälläkin tauti pian helpottaisi.

Varmasti jokainen lapsiperheen vanhempi osaa yhtyä tähän sairasteluun turhautumiseen. Samalla olen kuitenkin kiitollinen siitä, että tämä on ohimenevää ja kyse on tavallisista kausiluonteisista taudeista.

jacket MASSIMO DUTTI

cashmere knit MASSIMO DUTTI

jeans ESPRIT

sunnies CÉLINE

shoes CHRISTIAN LOUBOUTIN

bag CHANEL

Kun lapset sairastavat, tarkoittaa sen arjen suhteen melkoista palapelin rakentelua. Kumpi jää lapsen kanssa kotiin? Milloin on pakollisia menoja molemmilla? Milloin vaihto? Kuka pääsisi hoitoavuksi silloin kun meidän työmme eivät anna periksi? Minun työni ovat onneksi sen verran joustavat, että pystyn tekemään pitkälti kotoa töitä. Myös mieheni pystyy tekemään puolet töistään kotona treenejä suunnitellen. Lasten sairastaessa he ovat sen verran läheisyydenkipeitä, että töiden tekeminen kotoa on erittäin katkonaista ja vaikeaa. Erityisesti kun pieninkin haluaa silloin olla vain sylissä. Samoja haasteita, joiden kanssa varmasti valtaosa teistä on taistellut alkuvuonna. Tällä hetkellä kun kaikki taudit tuntuvat olevan liikkeellä ja kaikilla kuulostaa olevan sairastelua sairastelun perään. Kiitos taas omalle isälle ja äidilleni, ketkä ovat tälläkin viikolla tulleet hoivaamaan lapsiamme, jotta minä ja mieheni olemme saaneet pakolliset työt tehtyä. Valtavan kiitollinen olen siitä avusta. Miten raskasta tällainen sairastelu mahtaa olla heille, keillä ei ole lähistöllä tukiverkostoa. Ja kuten todettu, tämäkin on onneksi ohi menevää. 

 

9 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • JJP

    Hei! Vitsi kun osaisin itsekin käyttää tuollaisia kauniita korkoja! Mä aina mietin, että olenko ostanut vaan huonolestisiä ja itselle vääränlaisia kenkiä, kun tuntuu että mä en pysty koroilla oikein olemaan vai olenko vaan niin mukavuudenhaluinen etten kestä sitä tuskaa… Kun mulla tosiaan meininki on ensiaskelista jo tosi tuskallista! Olisi kiva jos voisi oikeasti painella menemään edes puoli tuntia kunnon koroilla, saati sitten koko päivä!

  • T

    Tsemppiä teille kaiken kipeilyn keskellä <3

    Mulla olisi postaustoive. Olen etsiskellyt kevääksi laadukasta ja pidmepiaikaista trenssitakkia. Olisiko siihen jotain vinkkejä? :)

    • Hanna Vayrynen

      Hei kiitos! Ja hei mahtavaa, laitan tämän toteutukseen. Nyt jo vinkkaan että jos haluaa pidempiaikaisen ja “ikuisen klassikon” niin suosittelen katsomaan Burberryn valikoiman. Ikonisempaa trenssiä kuin Burberryn saa hakea. :)

  • M

    Tsemppiä, täälläkin on lokakuusta lähtien sairastettu vähän eri kokoonpanoilla enterorokko, vesirokko, noro ja flunssa. Juuri niinkuin sanoit, niin turhauttavaa. Onneksi taudit ovat ohimeneviä eikä mistään vakavasta ole kyse, mutta minua ainakin kyllästyttää jatkuva sairastelu. Tuntuu että aina kun suunnittelee jotain menoja, ne ovat varauksella “..Kiitos kutsusta, tulemme jos vain olemme terveenä..”. Olen kuitenkin myös paljon ajatellut muutamia ystäviäni, jotka ovat yksin lapsen kanssa ilman puolisoa ja isovanhempien tukiverkko on useiden tuntien ajomatkan päässä.

    Pikaista paranemista ja terveyttä kaikille!

    • Hanna Vayrynen

      Nooooou. Niin tunnen tuskasi. Mutta kuten sanottu, kyllä sen kiitollisuuden löytää tämänkin keskellä. Tukiverkosto lähellä on vatava asia! Mekin niin toivotaan että kohta parannutaan. Alkaahan tässä olemaan jo aika hankalaa kaiken pyöritys, mutta toivon mukaan pian helpottaisi! :) Kiitos ja sitä samaa!

  • Saaramaria

    Voi entero-antero, tsemppiä sen kanssa. Toivottavasti on lievä versio, eikä esim. kynnet lähde. Meillä yhtenä talvena esikoinen sairasti sen kolmesti. Kantoja on kuulemma erilaisia ja vastustuskyky sille ei kestä kovin kauaa, joten saimme “iloita” tästä vieraasta oikein kunnolla.
    Mutta kuten sanottu, ohimenevää ja asenne se ratkaisee tässäkin ja sulla se on kohdillaan. ?

    • Hanna Vayrynen

      Hei nyt kun tätä on kestänyt tovin, kuume laskenut, mutta suu vielä arka niin ollaan todettu tämän olevankin suutulehdus… Koska ikenet arastaa ja paikka paikoin jopa vähän verestää. rakkuloita ei ole missään muualla kuin pari suun sisällä. Mutta tosiaan, asenteella on väliä! :D Vaikka kyllä omankin asenteen kanssa saa pitkän kierteen ollessa päällä tehdä vähän enemmän töitä :D Kiitos ja toivotaan että kohta helpottaa! :)

  • Sanna

    Terveisiä täältä vanhasta kotimaastasi, jossa sukulaiset ovat kolmen tunnin lentomatkan päässä. :) Voin sanoa, että kun tauti iskee päälle, ei voi muuta kuin priorisoida ja tarvittaessa perua. Onneksi töitä voi tehdä kotoa käsin, vaikka onhan ne vähän puolitehoisia päiviä niin kuin itse sanoit. Viimeksi kun mies oli matkoilla ja olin itse sairaana, vein lapset taksilla päiväkotiin. Jotain on vaan keksittävä!

    • Hanna Vayrynen

      Voi apua… Mä niin tunnen tuskasi. Juuri tuo luova soveltaminen on hyvin tuttua… Kuten sanottu, olen äärimmäisne kiitollinen tästä tilanteesta, että saamme asua näin lähellä perhettä ja meillä on niin paljon apuja. Voimia sinne ja toivottavasti sieltä löytyisi joku toinen läheinen perhe, keneltä saisi tukea tällaisissa tilanteissa esim viemisissä jne. Tsemppiä!