Muistojen maanantai
8.4.2019Huhtikuu 2019 ja ensi kuussa tulee kuluneeksi 10 vuotta kun starttasin Strictly Style blogin. Tosin ensimmäiset kaksi vuotta blogi toimi vain kesäblogina kesälomien ajan, mutta sitten vuonna 2011 päätin lähteä kirjoittamaan vuoden ympäri. Mutta 10 vuoden kunniaksi jatketaan tällä throwback-sarjalla, missä tarkastelen asujani tähän aikaan edellisinä vuosina.
2011 huhtikuu
Huhtikuussa 2011 pohdin blogipostauksessa ostaneeni saman paidan Zarasta valkoisena, jota olin mustana käyttänyt jo niin paljon, että tiesin sille löytyvän käyttöä. Väärässä en ollut, sillä tuota samaa paitaa hehkutin viime vuonna. Se on palvellut todella monet vuodet ja taas osoittaa sen, että hinta ei ratkaise laatua ja polyesterillä on turhaan liian huono maine. Kyseinen paita on 100% polyesteria ja maksoi Zarassa 39,90e. Olen käyttänyt sitä joka vuosi aina tähän vuoteen asti. Pidän siitä niin paljon, että pohdin (tässä viime vuoden postauksessa) teettäväni samanlaisen luottotopin ompelijalla kun tästä aika joskus jättää, sillä niin toimiva se on ollut.
“Jokin aika sitten ostin vaatekaappini myös tuon valkoisen hihattoman paidan Zarasta, joka minulta löytyi ennestään jo mustana. Käytin sitä sen verran paljon, että kun näin valkoisen vastaavan roikkumassa rekissä Zaran liikkeessä – ei siinä kauhean montaa kertaa tullut mietittyä löytyykö sille tarpeeksi käyttöä. Näillä lämpimillä säillä väljälle valkoiselle paidalle löytyy tarvetta, sillä samalla kyseinen malli on tyylikkään siisti.”
2012 huhtikuu
Perjantaina näitte päälläni haalarin, jonka ostin vuonna 2011 Gantilta. Olen aina ollut safarihenkisen pukeutumisen fani. Beigen eri sävyt, kamelinruskea, raikas valkoinen, khakinvihreä ja kullan hohtavat sävyt koen kaikki hyvin omakseni, mikäs sen ihanempaa kun saa sekoittaa näitä kaikkia villisti keskenään! Vuonna 2012 huhtikuussa kyseinen trendi oli ilmeisen pinnalla silloinkin tämän silloisen blogitekstin perusteella:
“Vielä viimeinen ja pikainen kurkkaus afrikkahenkiseen trendiin, joka on valloillaan taas tänä kesänä sen monimuotoisuudellaan. Kuten mainitsin, itse koen safari-teeman eniten omakseni, sillä se on toistunut pukeutumisessani lähes joka kesä. Viime vuonna ostin tämän haalarin, joka sai paljon käyttöä helppoutensa sekä mukavuutensa ansiosta. Käyttäisin sitä taas ehdottomasti tänäkin kesänä, jos siihen vain mahtuisin! Tämä oliivinvihreä kokonaisuus meni nimittäin monen muun kesävaatteen kanssa isoon lattikkoon, jonka teippasin kiinni ja nimikoin: “Ihania kesävaatteita joihin en mahdu – toistaiseksi“.”
Tuohon aikaan odotin esikoistani ja harmittelin kun en voinut tuota ihanaa haalaria käyttää kun en pallomahani kanssa siihen mahtunut. Mutta tänä vuonna on tilanne eri! Haalarikuva on siis vuodelta 2011, mutta alla on myös asukuva vuodelta 2012. Olin tuossa 6. kuulla raskaana. Täytyy näitä kuvia katsoessa todeta että kroppa todellakin reagoi eri tavoin jokaisen raskauden kohdalla. Ensimmäisen kohdalla meni pitkään ennen kuin raskaus edes näkyi. Kolmannen kohdalla tuntui, että vatsa tuli jo ennen tikun plussaa :D
2013 huhtikuu
Trenssi ja safarihenkiset sävyt! Hyvin klassinen kevätasu. Voisin hyvin pukea tämän asun uudestaan, tosin kaipaan nyt trensseiltä ja takeiltani yleisestikin hieman enemmän pituutta. Tämä muuten kaunis Burberryn trenssi jää nykyiseen makuuni hieman liian lyhyeksi.
2014 huhtikuu
Tässä odotin toista poikaamme. Kyseinen asu on varmaan yksi suosikeita raskausajoiltani, sillä käyttäisin asua ilman suurehkoa vatsaakin. Hyvin klassinen kokonaisuus mistä en vaihtaisi tänä päivänäkään mitään pois. Nahkatakki, pilottilasit, cashemere-neule, mustat suorat housut sekä mustat nilkkurit – toimi silloin ja toimisi nytkin.
Mutta löytyi tuolta ajalta myös vaatteita mitä en enää koe omakseni. Esimerkiksi alla näkyvä sähkönsininen huivi sekä nuo kuvioidut housut. Sähkönsininen on minun ihonsävylleni liian kylmä väri, vaikka tuokin huivi on ihanan pehmeää cashmerea. Joten jos jotakuta kiinnostaa ostaa edullisesti hyvä huivi ja nuo housut, laittakaahan viestiä.
2015 huhtikuu
Vuosi 2015 on aikaamme Kaliforniassa. Yksi parhaita vuosiamme, joka on täynnä lämpimiä muistoja. Kyseisen asun voisin pukea päälleni vieläkin tuollaisenaan, vaikka jalassa onkin pahamaineiset legginsit. Tuohon rentoon kesäpäivän lookiin ne sopivat.
Alla lisää huhtikuun 2015 asuja Kaliforniasta. Kaikki voisin pukea edelleen sellaisenaan päälle. Tosin mietityttää mahtuukohan tuo vanha rakkauteni, Guccin silkkinen lila tuubitoppi, päälleni enää. Se edustaa minulle aina vuoden 2011 color blocking kesää ja siitä vaatekappaleesta en varmaan koskaan halua luopua, vaikka en siihen enää mahtuisikaan. Se sisältää hurjasti nostalgiaa.
2016 huhtikuu
Huhtikuussa 2016 odotin kolmatta poikaamme. Olin tässä kohdin vasta pääsemässä toiselle kolmannekselle. Ja näitä kuvia katsellessa tuli pienesti ikävä noita tekemiäni otsikointeja. Ne toivat kivan lisän asupostauksiin. Kaipaatteko te tuon hetken kuvaotsikointityyliä, mitä todella monet bloggaajat harrastivat?
Alla vielä beigensävyinen asukokonaisuus, jonka aion pukea tänä keväänä vielä sellaisenaan päälle. Ihan vielä ei taida liivillä ulkona pärjätä mutta varmasti pian! Olen kuluneen kevään fiilistellyt beigeä kauttaaltaan puettuna ja tämä asu sopii siihen kuin nakuutettu! Kengät ehkä kuitenkin vaihtaisin joko vaaleanbeigeihn tai valkoisiin nilkkureihini.
2017 huhtikuu
Kaksi vuotta sitten tähän aikaan tyylini oli aika mustanpuhuva. Mietin mistä se mahtaa johtua? Varmaan jotain tekemistä mustaan turvautumisella voi olla kolmannesta raskaudesta palaamisella, vaikka en muista näin itse miettineeni. Mutta ai että miten paljon pidinkään tuosta side stripe-trendistä, mikä tuolloin housuissa oli alkoi olla kovaa huutoa. Pidän siitä edelleen ja tulen varmasti tulevina vuosina käytämään noita Bossin housuja punaisella sivuraidalla.
2018 huhtikuu
Viime vuonna tähän aikaan tein itselleni valtavan ison tyylimuutoksen, nimittäin leikkasin hiukseni huomattavasti lyhyemmiksi. Kuinka siitä on jo vuosi?! Tukka on tänä aikana ehtinyt jo kasvaa melkein entiseen pituuteensa, joten olisi taas aika käydä luottokampaajan tuolissa. Mitä mieltä – uudestaan yhtä lyhyeksi, leikkaanko sitäkin lyhyemmäksi vai käynkö vain huoltamassa latvat ja pidän kiinni tästä pituudesta?
Ruskea ruutu oli jo tuolloin mielittyni ja täytyykin kiskaista tuo kokonaisuus sellaisenaan päälle tässä joku päivä. Ihanaa kun omista vanhoista asukokonaisuuksista saa inspiraatiota tähän päivään.
