CATEGORIES

Ainoat asukuvat Arcachonissa ja arjen kuulumisia

5.8.2019

Kuten todettu, Ranskan-loma oli minun osaltani lievästi sanottuna hektinen. Nuo energiset poikani todella osaavat viedä äidistään mehut! :D Samalla oli ihana huomata, että kaksi vanhimpaani ovat suhteellisen omatoimisia. Heidät voi laskea menemään keskenään pitkin serkkujeni isoa kesätaloa, missä he eivät koko ajan ole valvovan silmän alla. Ainut on se heidän keskinäinen nahistelu – mitenköhän sen saisi kitkettyä? Taikatemppuja tähän? Anyone? :D Meidän nuorin vielä vaatii jatkuvaa valontaa. Hänet muuten saattaa löytää nopeasti esim. takapihalta löytyvästä lämpimästä porealtaasta… Joten hänen kanssaan on hyvä olla vielä silmät selässäkin. Ensi vuonna on varmasti taas jo vähän helpompaa. 

Olenkin tuon Ranskan-loman jälkeen ottanut pehmeän laskun töiden pariin. Miten sitä tuntuukin töihin paluu melkein lomalta?! :D Mitä olen ystäväperheiden kanssa jutellut, on tämä varsin yleinen tunne erityisesti monen lapsen perheessä. Halleluja päiväkotien ja töiden alkamiselle!  

Kahden nuorimman päiväkotiarki alkoi viime viikon torstaina. Täten olen ollut vielä kotona meidän vanhimman kanssa, jolla alkaa koulu nyt torstaina. Miten jännittävää! Nyt istun parhaillaan Espoon Superparkissa, minne tulin hänen ja hänen rakkaan lapsuudenystävänsä kanssa. He ovat jo toista tuntia tuolla juosseet ja kiipeilleet keskenään minun vastaillessa paikan pienessä kahviossa työmaileihin ja tätä postausta kirjoittaen. Tällä viikolla työpäiväni ovat vielä tynkiä, sillä koulun aloitus on iso asia meidän perheessä. Fiilistellään esikoisen kanssa kahdestaan vielä vähän jäljellä olevaa kesälomaa ja valmistaudutaan koulutaipaleen aloitukseen. Miten iso hän onkaan ja miten kivaa hänen kanssaan on viettää ihan kahdenkeskeistä aikaa!

Nämä on muuten ainoat asukuvat, mitä ehdittiin tuon kahden viikon aikana nuorimman siskon kanssa ottamaan. Tuokin tekin tiukkaa, sillä suu vaahdoten sai samalla ojentaa poikia, ettei mene portaissa juoksemiseksi ja reunoilla kiipeilemiseen. Pudotukset olivat sen verran korkeat ja kovat, että loukkaantumisen riski loisti taas läsnäolollaan. 

Being a mom has made me so tired.
And SO happy <3

Tämän ihanan maksimekon ostin edelliseltä Pariisin-matkaltani ranskalaismerkki Sandron alennusmyynneistä. Aivan ihana! Käytin tätä mekkoa harva se päivä tuolla lomalla! Niin ihanan viileä ja liukuvan sileä kangas! Jos kiinnostaa, heidän verkkokauppansa toimittaa myös Suomeen!

mekko SANDRO Paris

Tämä viikko on siis pyhitetty pehmeälle töihin paluulle ja esikoisen kanssa kahdestaan laatuajasta nauttimiseen. Nimittäin ihan kohta meillä on koululainen kotona. Nyt nautin siitä, että hän on vielä hetken “pieni” ja suostuu pitämään äidin kädestä kiinni kaupungilla liikkuessa. <3

Kuvat Nelli Kosonen

23 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Mia / Beauty Highlights

    Aivan ihanat kuvat susta ja pojista! Ja niin ihana tuo mekko! <3

  • Jenni

    Välillä tuntuu, että meidän 11- ja 12-vuotiaat eivät ole takavuosina about mitään muuta tehneetkään kuin tapelleet. Välillä yhteenotot ovat olleet luokkaa “toi hengitti mua päin!!!” :D Siinä meuhkaamisen lomassa on kuitenkin päivänselvää, että ovat toisilleen supertärkeitä ja vetävät aina tilaisuuden tullen yhtä köyttä. Mun kokemuksen mukaan sisaruussuhde, etenkin pienellä ikäerolla, menee sykleissä. Vuosi sitten tuntui, että olivat pitkän pätkän todella hyvää pataa keskenään, nyt taas toisen luisuessa selkeästi kohti teini-ikää ovat taas hieman eri maailmoissa. Mutta esim. just matkoilla ja muissa poikkeustilanteissa ovat aivan paitana ja peppuna. Mä olen itse ainoa lapsi, ja tätä sisaruussuhteen kehitystä on todella kiehtovaa seurata. Uskon, että yhteinen, onnellinen lapsuus antaa kaikkine tappeluineen eväät siihen, että ovat aikuisinakin läheiset ystävät <3

    • Hanna Vayrynen

      Jep :D Tutun kuuloista. “Miksi sä heräsit just tänään?” :D
      Ja miten kauniisti kirjoitettu. Ihan sama meillä. Vaikka nahsitellaan niin hädän tullen ollaan ensimmäiseksi etsimässä veljeä viereen ja pitämään veljestä huolta. Isot pienempiään ja pienemmät isompiaan <3 Rikkaus <3

  • Mimna

    Ihania asukuvia ja juuri siksi, että taustalla juoksee aina joku pojista ja tekee omiaan. Tätähän se äidin elämä on ja tässä se näkyy. Ei ole liian täydellistä, vaikka täydelliset kuvat on kauniita. Tässä näkyy elämän arki ja hiukan myös koomisuutta, sillä lasten kanssa aina tapahtuu. Iloa koulun aloittamiseen koko perheelle! ?

    • Hanna Vayrynen

      Hei ihana kuulla! <3 Kiitos paljon <3 Itsekin tykkään näistä, vaikka tällaisissa olosuhteissa kuvien ottaminen onkin HIUKKASEN hermoja raastavampaa :D

  • H

    Meillä poikanen menee jo kutoselle, ja edelleen kävellään käsi kädessä.. paitsi jos mennään koululle :D eli vaikka ne kovasti kasvaa, niin pitkään ne on pieniä kuitenkin :)

    • Hanna Vayrynen

      AH, ihanaa <3 Ja kyllä, koulu alkaa, lapsuus jatkuu <3

  • Laura

    Moikka! Kun aloin lueskella blogiasi, niin aluksi tuntui, että arkenne on liian seesteistä ja kiilloteltua ollakseen totta. Olenkin ollut iloinen, kun olet alkanut jakamaan arkeasi enemmän ja erilaisessa valossa. Minulla on nimittäin myös kolme poikaa, joista vanhin aloittaa nyt koulun, keskimmäinen on 5v. ja nuorin 4v. Tiedän siis liiankin hyvin, miten hektistä ja voimat vievää arki kolmen todella energisen ja ”villin” pojan kanssa on ? Toki se on myös antoisaa ja näiden kolmen vuoden sisällä syntyneiden veljesten keskinäinen ystävyys ja yhteinen tekeminen on jotain ainutlaatuista <3 Tsemppiä esikoisen koulunaloitukseen!

    • Hanna Vayrynen

      Hei! ja kiitos kovasti kun kommentoit! <3 Ymmärrän täysin - ja tuo onkin asia minkä kanssa itse painin jatkuvasti. Minkä verran on sopivaa jakaa? Ja mikä olisi myös ok poikieni mielestä jakaa? Kun blogi on kuitenkin niin julkinen, en koe sopivaksi esim hyvin tarkkaan selittää kunkin lapsen kehitysvaiheita tai päivän vihastuksia. Mutta yritän kuitenkin rivien välistä osoittaa, että ihan perus perhearkea täälläkin eikä kaikki todellakaan mee kuten strömsössä :D Täällä siis painitaan todellisuuden ja myös lasta kunnioittavan jakamisen välillä <3 Ihana kuulla, jos olen onnistunut tässä sopivampaa tasapainoa pitämään <3 LIian usein sitä ehkä luottaakin, että kyllä jokainen äiti tietää - mitä tämä arki on :D Teidän menonne kuulostaa erittäin samalata :D May the force be with you sister too! :D <3 Tsemppiä sinne myös!! <3

      • Laura

        Ymmärrän täysin myös sen, ettei halua kaikkea jakaa eikä pidäkään. Nyt blogissa on mielestäni sopivasti aitoa elämänmakua mukana, mutta niin, ettei blogin pääsisällöksi muodostu kuitenkaan lapsesi. ? Yksi suosikkiblogeistani!

        • Hanna Vayrynen

          Aivan ihana kuulla! <3 Kiitos kannustavasta palautteesta - tämä on itselle nimittäin se haastava asia, jonka kanssa tasapainottelen päivittäin! <3

  • Sohvi

    Moikka.
    Mun on pitänyt noin sata kertaa laittaa sinulle kommentti milloin mihinkäkin asiaan. Nyt se hetki on viimein koittanut :D Luen kahta blogia ja tämä on niistä toinen. Tykkään siitä, minkälaiselta tyypiltä vaikutat! Ehkä siksi kerta toisensa jälkeen palaan lukemaan kuulumisiasi.

    Mulla on muisto sinusta! Teidän keskimmäinen ja minun esikoinen on syntyneet samana päivänä ja me oltiin kättärillä samaan aikaan. Vaapuimme sairaalan koltuissa käytävällä, mutta jotenkin en siinä tohtinut tulla juttelemaan. Muistan kuitenkin, kuinka olit pysähtyneenä käytävällä ja juttelit jonkun toisen äidin kanssa. Äkkiseltään hän vaikutti maahanmuuttajalta. Sun preesens oli siinä tilanteessa jotenkin tosi lämpimän oloinen ja hymyilit valaisevasti ja muistaakseni sanoit jotain kaunista hänen pallerostaan. Siitä asti oon jotenkin aina ajatellut, että oot myös sisäisesti kaunis ihminen.

    No. Mullakin on jo kolme poikaa :) Pienin tuhisee sylissä. Suunnilleen samoilla ikäerolla kuin teillä, mutta pari vuotta jäljessä. Hauska lukea teidän juttuja! Just mietin, että oho, kaiken järjen mukaan teillä oli aika vauhdikas loma. Ja että teidän täytyy olla aika läheisiä, kun voit olla siellä poikien kanssa niin pitkään. Ja että sen talon täytyy olla aika iso :D Nämä ajatukset siis ihan vaan kun ajattelin itseni sinne meidän katraan kanssa. Jäätävä hässäkkä yleensä aina päällä. Ja meidän pojat on ihan normi ihania muksuja sinänsä. Mut silti :D Sit olikin hauska kun sulta tuli postaus että oot ihan puhki :D l feel you. Mut siis maailman ihaninta ku on kolme poikaa ❤️ En ollenkaan ymmärrä ihmisten kommentteja mitä mäkin oon saanut… kun ei oo tyttöä. Pillahdin itkuun kun kuulin, että kolmas poika tulossa. Niin ihana tunne ja ajatus. Toki olisin riemuinnut tytöstäkin. Eivät sulje toisiaan pois mun mielestä.

    Jotenkin revin rivien välistä senkin, että näiden sun postausten myötä arvostan omaa kotiäitiyttäni. Kun tommosta hässäkkää on aina päivästä toiseen ?? Sitä ei aina tuu ajatelleeksi.

    Kaikkea hyvää teille syksyyn ja erityisesti esikoisen koulun aloitukseen!

    • Hanna Vayrynen

      Ei apua miten kaunis muisto! <3 Voi että miksi en päässyt kanssasi tuolloin juttelemaan - koska tuo sinun muistosi ja miten näit minut niin kertoo nimenomaan sinusta ja sinunlaisesi hyväsydämisen ja muut noin kauniisti näkevän ihmisen olisin todella halunnut tavata! <3 Ja meidän sama elämäntilannekin! Voi että, toivottavasti tapaamme vielä. Lupaathan vetäistä hihasta. Ja miten allekirjoitan nuo sun tuntemukset 100%!!! :D Näen, että ymmärrät muakin 100%! :D Kiitos niin paljon - olen niiiiin onnellinen, että minulla on kaltaisiasi lukijoita <3

  • Haidi

    Mekko sopii sulle kyllä niin upeasti! Nauti töiden alusta ja esikoisen koulun alun jännityksestä <3 täällä vielä odotellaan kesäloman alkua.. pari viikkoa :D

    • Hanna Vayrynen

      Voi kiitos ihana <3 ! Ja hei että - sulla vielä kaikki edessä! <3

  • Elin

    Hei Hanna, onko sinulla kokemuksia Helsingistä hyvistä omeplimoista? ?

    • Hanna Vayrynen

      Apua miten kreivin aikaan tämä kysymys tuli. Itsekin olen saman kysymyksen edessä! Sen lisäksi etsin hyvää verhoilijaa! Joten jos jollakin on vinkata hyvää ompelijaa tai verhoilijaa niin itsekin tahtoisin löytää asap! <3 Muutama suosikkivaate kaipaa parsimista!

      • Aino

        Kasarmikadun Nona K:n ompelimosta on oikein hyviä kokemuksia. Samoin Etu-Töölön Galliamosta erinomaisia kokemuksia (ja sillä pitkät aukioloajat!). Hyvä verhoilija haussa on täälläkin. Pari perintötuolia kaipaisi uutta verhoilua, mutta en tiedä kenelle uskaltaisin nämä kalliit aarteet viedä..

        • Hanna Vayrynen

          Iso kiitos näistä! ja hei jäädään seuraamaan verhoomovinkkejä! Voisin kysäistä asiasta pian IG-tarinoiden puolella myös!

      • -H

        Aivan upea mekko, sopii sinulle täydellisesti :) Minulla on luotto-ompelija Yrjönkadulla, Materialsin omistaja Saija. Häntä voin suositella todella lämpimästi moniin eri ompelutaitoa vaativiin korjaustöihin, jälki on aina ensiluokkaista ja hän on myös todella hyvä tyyppi :)

        • Hanna Vayrynen

          Hei kiitos! Minäpä vien muutaman luottovaatteen hänelle korjattavaksi <3

  • Kateliini

    Voi, älä huoli! Meillä ainokainen menee tokalle ja vielä kulkee käsi-kädessä mamman kanssa ylpeänä! :D Ja oma pikkuveljeni teininäkin hyppää joskus illalla vanhempieni väliin sänkyyn kertomaan päivän tapahtumat ♡

    Ihanaa koulun alkua!

    • Hanna Vayrynen

      Voi että <3 Ihana kuulla. Ja tosiaan, tuo meidän nuorin taitaa vielä nukkua armeijaan saakka vieressä :D