CATEGORIES

Meistäkö haukilahtelaisia?

22.8.2019

Olen monesti maininnut, että olemme jo vuosien ajan silmäilleet meidän perheelle uutta kotia. Muutamassa näytössä olemme käyneet, mutta sitä “oman kodin” -fiilistä ei helposti ole tullut. Suurin syy tähän varmasti on ollut se, että viihdymme nykyisellä asuinalueellamme enemmän kuin hyvin. Rakastamme tämän alueen perheitä, poikien harrastuksia, palveluita, päiväkotia ja nyt kouluakin. Meillä ei ole mikään kiire täältä pois. Nyt täysin yllättäen eteen tulikin kohde, joka täytti meillä monta boksia. Kävimme eilen näytössä ja siellä tuli heti sisään astuessa sellainen fiilis, että “Tämä voisi olla meidän koti.”

Olemme katselleet sopivaa kotia keskustasta, Espoosta sekä Kauniaisista. Suurin kriteeri on ollut se, että paikan on heti tunnuttava kodilta. Jäädäänkö kaupunkiin vai muutetaanko “maalle”:D riippuu täysin siitä mistä se kodilta tuntuva paikka tulee lopulta vastaan. Nyt hieman yllättäen sellainen tuli vastaan Haukilahdessa. Kohteen löysi vielä yksi parhaista ja pitkäaikaisimmista ystävistäni, joka muuttaa alkuvuodesta samalle kadulle, kuin missä tämä näkemämme kohde sijaitsee. Yksi suurimpia pelkojani kaupungista pois muuttamisessa on, että “jään mottiin”. Rakastamme kaupungin sykettä ja hyvin sosiaalista arkeamme. Se, että yksi lähimmistä ystävistäni asuisi Haukilahdessa melkein viereisessä talossa on valtava plussa. Ja nyt paikkaa enemmän miettineenä olen huomannut, että siellähän asuu valtava määrä vanhoja kavereita. Minullekin Haukilahti (tai ainakin silloin aina puhuttiin paikasta lempinimellä Jeda) on tuttu paikka. Minulla oli paljon läheisiä ystäviä Haukilahdesta ja Westendistä, joten alueella on tullut nuoruudessa liikuttua hyvinkin paljon. Molemmat kummivanhempanikin asuivat alueella.

Alueen tunnen muuten hyvin, mutta kovin paljoa en tiedä koulujen nykyisestä tilasta ja päiväkodeista. Jos nyt todella lähdemme miettimään tätä mahdollisuutta olisiko meidän perheestä sittenkin espoolaisiksi, haluan tietää sitä ennen alueesta mahdollisimman paljon. Siksi laitoin eilen Instagram-tarinaan kyselyä, josko seassa olisi myös nykyisiä / entisiä haukilahtilaisia. Ja DM-viestien puolella räjähti! Haukilahti kehuttiin maasta taivaaseen ja sain huomata, että yksi pelkoni “maalle” muuttamisesta on totaalisen turha: Siellä asuu selkeästi ihan hurja määrä aivan ihania, ystävällisiä, avuliaita, sosiaalisia ja yhteisöllisiä ihmisiä! Ainut negatiivinen asia mitä paikasta sain oli, että alueella on paljon 60- ja 70-luvun rakennuksia missä on sisäilmaongelmia. Katsomamme kohde on hyvin uusi, joten tätä ongelmaa ei pitäisi olla. Toki kuntotarkastukset ennen ostoa tulee aina tehdä.

Summasummarum: Vielä ollaan hyvin pitkällä siitä, että meistä todella tulisi espoolaisia, mutta se on ainakin tällä hetkellä hyvin vakavan harkinnan alla. Haluan kiittää vielä kaikkia eilen minun kanssa viestitelleitä – teistä on ollut valtava apu kartoittamaan alueen potentiaalisuutta meille. Olemme varmoja, että alue sopisi meille erinomaisesti (kuitenkin vain 10min ajomatka Helsingin keskustaan ja vieressä on nykyään länsimetrokin!) sekä koulut ja harrastusmahdollisuudet olivat erittäin hyvällä tasolla. Sitä ennen on kuitenkin vielä hurjasti selvitettävää, joten pitkä tie on vielä edessä. Kaiken on mentävä aikalailla nappiin ja tuntua oikealta, jotta meidät saa nykyiseltä asuinalueeltamme pois. Mutta saa nähdä, nyt ainakin selvitellään josko meistä olisi haukilahtelaisiksi <3 

10 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Talosta kodiksi

    Voi, kun ei pelkkä rakennusaika mihinkään sisäilmaan vaikuta; nytkin olemme useita uutisia saaneet lukea missä aivan uudet kalliit talot on rakennettu halpatyöllä surkeasti, hajalla ja ties mitä. Mainitun ajankohdan haasteet useimmiten pystytään remontoimaan kun taas uusissa ei alunperinkään ole käytetty esim.sisätiloissa yhtä laadukkaita materiaaleja kun grynderi härskisti haluaa massiiviset tuotot.
    Ärsyttää suunnattomasti kuinka sukkana läpi rakennusalan lobbareiden pelottelu vanhoista, kauniista rakennuksista sisäilmaongelmina on mennyt läpi. Fiksuja suomalaisia on saatu puolihysteerikoiksi, miettimättä miksi vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa ei sekoilla homeiden tms.suhteen ollenkaan samoin vaikka rakennuskanta samanlaista. Ja ovathan lääkäritkin todenneet ettei sisäilmasta voi sairastua yhtään sen enempää kuin sähköstäkään allergisoitua. Tämä on ollut surullinen kampanja jolla saadaan myytyä uudisrakennuksia ja materiaaleja, tontteja jne. Samalla vain on törkeästi tehty joidenkin ihmisten kalleimmasta omaisuudesta lähes arvottomia tämän sekoilun takia ettei vanhaa taloa voisi ostaa. Näitä tyyppejä pitäisi jopa saada vastuuseen puheistaan!
    Joten katselkaa mieluisia taloja rauhassa, hyvän ammattitaitoisen, painovoimaisesta ilmanvaihdosta ymmärtävän rakennusammattilaisen kanssa. Niin moneen kertaan osaavat ammattilaiset on todenneet että paljon voidaan korjata, harva talo on purkukunnossa.

    • Kateliini

      “ovathan lääkäritkin todenneet ettei sisäilmasta voi sairastua yhtään sen enempää kuin sähköstäkään allergisoitua.”

      Täysin naurettava väite. Lääkärit ovat todellakin sitä mieltä, että sisäilmasta VOI sairastua ja jopa pysyvästi. En tiedä millaisiin “lääkäreihin” olet itse törmännyt.

      • Kata

        Nimimerkki Talosta kodiksi viittaa tuolla varmasti erääseen Hesarin juttuun, jossa oli lääkäreitä, jotka puhuivat tutkimuksista, joissa ei ole voitu osoittaa sisäilman vaikutuksia suurimpaan osaan oireista. Vain pieni osa ihmisistä on allergisia varsinaiselle homeelle. Kuitenkin moni reagoi voimakkaasti eri sisäilman ongelmiin, joten vaikea juttu, jossa ilmeisesti asiantuntijatkaan eivät pääse yhteisymmärrykseen.

  • Virve

    Rakas Hanna, haukilahtelaisia ?

    • Hanna Vayrynen

      No niinpä tietysti! :/ Kiitos paljon korjauksesta! :)

  • Kate

    Hei mitä teidän podcastille on tapahtunut? Eikö sitä enää tule ja jos ei niin miksi?

    • Hanna Vayrynen

      Hei! Tiedotimme Podcastimme tilillä elokuun alussa, että ikävä kyllä joudumme lopettamaan podcastin. Ikävä kyllä meillä ei ole tällä hetkellä sitä aikaa, mitä podcastin tekeminen tänä päivänä vaatii. Omat kanavamme työllistävät meidät niin täysin ja pienten lasten ollessa kotona meidän oli pakko priorisoida asioita. Pahoittelumme :(

      • M

        Harmi!
        Ymmärrän syyn ehdottoman hyvin ja sekin on selvää että podit muuttuivat aika nopeasti enemmän ammattimaisiksi. Minä pidin enemmän teidän niistä ensimmäisistä podijaksoista, koska ne eivät olleet niin suunnitteltuja ja käsikirjoitettuja (käsikirjoitetun kuuloisia). Olisin nauttinut ihan tosi paljon vain sellaisesta höpöttelystä jonkin aiheen ympärillä. Jälkimmäisistä jaksoista tuli vaikutelma, että niiden eteen on täytynyt tehdä tosi paljon enemmän taustatyötä ja aikaakin on varmasti mennyt, ja ne olivat jotenkin paljon jäykempiä. Ensimmäisissä podeissanne tykkäsin tosi paljon siitä että ne olivat jotenkin tosi aitoja, ja täydensivät blogeja juuri teillä.

        Ehkä joskus! Tsemppiä kiireiden keskelle ja energistä syksyä!

  • Haidi

    Siis tuo fiilis on paras! Kun kävelee asuntoon ja tajuaa, että vitsi mä voisin asua täällä. Itse ehdin käydä vain kolmessa näytössä, mutta tämä kolmas oli se missä fiilis oli, että tämä voisi olla mun ja tännehän päädyin. Oma äitini on kasvanut Haukilahdessa, joten alue on minullekkin tuttu vuosien takaa ennenkuin pappani muutti lapsuusseuduilleen Itä-Suomeen. Tsemppiä teille selvittelyihin, jännä nähdä mihin elämä teitä vie <3

    • Hanna Vayrynen

      Eikä!! <3 ja se on niin totta - se tunne on tosi tärkeä osa tuossa kohtaa kun pohtii noin isoa muutosta. Ihana kuulla! Ja kiitos paljon <3