Viikonloppu takana ja uusi viikko edessä! Meidän viikonloppu oli tällä kertaa juhlien täyteinen. Lauantaina oli ystävän tyttären 7-vuotissyntymäpäivät sekä pitkäaikaisimman ystäväni 35-vuotisjuhlat, jotka olivat samalla myös syötävän suloisen minimiehen ristiäiset. Mieheni oli viikonlopun pelimatkalla Kuopiossa, joten meidän perheestä pääsi edustamaan vain minä ja pojat.
Lauantaina ensimmäisenä oli vuorossa lastensynttärit, josta ei menoa ja meininkiä puuttunut. Kyseisen kaveripiirin lapset ovat 90% poikia ja meno oli sen mukaista. Melkoisen monta kertaa tuli vanhempien ampaistua ylä- tai alakertaan vauhdilla kun jostain kuului poikkeuksellisen kova pamaus tai vaihtoehtoisesti itkua. Isoilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin ja lapsilla sekä aikuisilla oli riemunkirjava iltapäivä. Tuossa porukassa saa aina nauraa vatsa kipeänä omille, kuin lastemme kommelluksille.
Tiesin jo etukäteen, että lauantai-illasta saattaisi tulla haastava meidän nuoremmille pojille. Juhlat olivat peräkanaa sellaiseen aikaan, että päiväunet eivät tulisi onnistumaan. Vanhin ja keskimmäisemme ei päiväunia (yleensä) nuku, mutta kohta kolme vuotta täyttävä kuopuksemme kyllä. Jos häneltä ne jäävät välistä, ei se jää keneltäkään huomaamatta… Silti päätin kaikkiin juhliin osallistua, sillä kaikki juhlasankarit olivat meille hyvin tärkeitä.
Viimeiset juhlat alkoivat 18:30. Alku meni ihan kivasti, vaikka sainkin tehdä tosissani töitä ettei poikien keskinäinen tahallinen ärsyttäminen pääsisi eskaloitumaan. Aiempien juhlien makeistarjoilun sokerihumala oli jo laskenut ja nyt alkoi olla jäljellä vain väsymys ja ärripurri. Kello 19:30 tuli seinä vastaan. Kaksi nuorimmaista halusivat kaikkien lelujen valikoimasta samaa potkuautoa ja vuorottelusta ei tahtonut tulla mitään. Siihen hajosi nuorimman pakka. Hänelle ei kelvannut mikään, hän ei kuullut enää mitään ja syliin nostaessa hän muuttui käsissä veltoksi ja vielä enemmän kiljuvaksi spagetiksi. Se oli meidän aikamme poistua. Nappasin kiljuvan kuopuksen kainaloon, keräsin kaksi vanhempaa (vanhin huomasi jo itse siinä vaiheessa että parempi mennä laittamaan kengät jalkaan :D ) kiitettiin nopeasti emäntäväki ja otettiin ripeä takavasen tilannetta vierestä seuraavan juhlakansan keskeltä. :D
shirt ZARA
skirt DANTES (Dots Stores)
shoes GIANVITO ROSSI (Mytheresa)
sunnies CÉLINE (Instrumentarium)
Yllätävän pitkälle kuitenkin nuorin selvisi. Vanhimmalla koululaisellamme meni hienosti – hän selkeästi jo nauttii aikuistenkin seurasta (olimme nyt hänen kummitätinsä synttäreillä). Meidän kaksi nuorinta ovat kuitenkin vielä hyvin pieniä, joten olisi väärin heiltä edes enempää vaatia. Poikamme menevät normaalisti 20.00-20.30 aikaan nukkumaan, mutta siihen päivään lukeutuu aina myös nuorimman päiväunet. Nyt kello 19:30 oli totaalistoppi ja minun aika napata kiljuva taapero kainaloon ja suunnata nopeasti kotia. Ehdittiin onneksi juhlistaa meille tärkeitä ihmisiä ja seuraavana aamuna saikin sitten nukkua pitkään ja ärripurrit pois.
Kuvat Pinjamari Jirout