Viimeaikoina postaukseni ovat olleet aika koti- ja sisustuspainotteisia. Blogi luonnollisesti myötäilee hetken elämäntilannetta. Hiljattain omakotitaloelämään sukeltaneena tämä kodin puunaamis innostus lienee normaalia. Ilokseni olen huomannut, että nämä postaukset kiinnostavat teitäkin tällä hetkellä eniten. Monet teistä on ihan samassa tilanteessa ja pohtivat samoja asioita. Omassakin lähipiirissä on meneillään todella kova muuttobuumi. Lasten kasvaessa tarpeet muuttuvat ja se vaatii uusia rohkeita liikkeitä.
Meidän viime viikkojen projekti on ollut takapihamme kunnostus. Siihen oli aikanaan tehty kaunis puutarhasuunnitelma, mutta talo oli ollut sen verran pitkään vähäisellä asumisella, että luonto oli päässyt villiintymään. Täten päätimme kunnostaa pihan perusteellisesti meidän perheen tarpeille sopivaksi. Nyt on jo pohjatyöt tehty ja suurin rykäisy takana, mutta vielä riittää hommaa. Tulen näyttämään teillekin videon muodossa ratkaisut kun saamme pihan suht valmiiksi. Mutta sitä ennen fiilistelen ja pohdin kanssanne terassikalusteita.
Terassimme sohvaryhmä on meille hyvin rakas. Ostimme sen mieheni kanssa Hollannissa asuessamme n.13 vuotta sitten. Sen ympärille kytkeytyy valtavasti muistoja menneiltä vuosilta. Monet teistäkin saattavat muistaa sen jo Heerenveenin takapihaltamme. Tuolta ajalta meillä on niin valtavasti rakkaita muistoja. Kuinka tuolla sohvaryhmällä istuttiin monia iltoja läheisen ystäväporukkamme kanssa, josta melkein kaikki olivat eri maista lähtöisin. Me olimme ainoat suomalaiset ja parhaat ystävämme olivat tanskalainen, norjalainen, islantilainen, hollantilainen, argentiinalainen, belgialainen sekä muutama ruotsalainen pariskunta. Niinä aikoina syntyi myös myöhemmin Mankeliksi lanseeraamamme peli, kun tarvitsimme jonkun seurapelin mitä voisi pelata kaikilla kielillä, kun puhuimme keskenämme joko englantia, hollantia tai ruotsia :D Tuon ajanjakson ansiosta pala sydämestämme tulee aina sykkimään Hollannille, jonka koemme melkein kuin toiseksi kotimaaksemme, missä minä asuin melkein seitsemän vuotta, mieheni yli vuosikymmenen.
Sohvaryhmä on polyrottinkia ja kestänyt aikaa ihan äärimmäisen hyvin. Istuintyynyjen kankaat alkavat vain nyt olemaan auringon jäljiltä hieman eri sävyisiä, joten ne tulisi varmaankin hiljalleen uudestaan verhoilla. Vai onko kellään kikka kolmosta auringon haalentamille kankaille?
Kesäisin sohvaryhmä kylpee tässä aurinkoisella ulkoterassilla. Terassin yllä on isot markiisit, joilla kaiken saa peitettyä sateen yllättäessä. Syksyn ja kylmempien ilmojen saapuessa sohva siirretään kuvassa näkyvälle lasitetulle terassille, missä voi paistaa makkaraa ja nauttia takkatulen lämmöstä. Parhaillaan etsin kuumeisesti sopivaa ruokaryhmää tuonne lasitetulle terassille. Kesäisin se on hyvä paikka ruokahetkille, sillä kaikki lasit saa kiinni ja auki tarvittaessa. Näin ruokailua ei häiritse kovakaan tuuli lentävine servietteineen tai ruoasta kiinnostuneet pörriäiset. Talven tullen ruokaryhmä siirtyy ulkoterassille katoksen ja suojapressun alle, joten hankittavan pöydän tulee kestää pakkasta ja kosteutta. Ruokatuolit olisi hyvä myös pystyä pinoamaan tai saada pienempään tilaan talvisäilytystä varten. Siksi olen miettinyt, että yhdelle sivulle tulisi penkki ja toiselle tuoleja. Näin säästyisi tilaa, lasitettu tila pysyisi ilmavan tuntuisena ja nojalliset tuolit toisivat mukavuutta sitä tarvitseville.
Olen miettinyt tilaan vaaleanharmaata betonipöytää, johon toisi lämpöä puutuoleilla ja penkeillä sekä tuolla juutinmatolla, jonka jo tilaan ostin. Näin kokonaisuus ei olisi liian samanlainen sohvaryhmän kanssa, mutta ne kuitenkin sopisivat toisiinsa. Vepsäläiseltä ja Cobellolta olen löytänyt pöytämallit mitä harkitsen, mutta juuri oikeanlaisia tuoleja en ole vielä löytänyt. Uskon että hempeän vaalea puutuoli olisi kaunis yhdistelmä ronskimman betonin kanssa. Vinkkejä hyvistä tähän ajatukseen sopivista ruokatuoleista otetaan vastaan!
Että olenkin rakastanut tätä omakotitaloelämää, kun voin aurinkoisena päivänä oleilla tuolla rakkaalla sohvaryhmällä samalla kun lapset leikkivät ulkoleikkejään, pelaavat palloa ja pomppivat trampalla. Vielä on paljon tehtävää terassillamme, kuten istutusten teko, ruukkujen valinta, terassin laajennus sekä ruokaryhmän valinta – mutta nekin etenevät koko ajan hyvällä tahdilla.
Valtaosa tästä sohvaryhmästä oli meillä stadin asunnossa lasitetulla terassillamme, mutta kokonaisuudessaan se ei siihen mahtunut. Loput paloista oli nämä Suomessa asutut vuodet isäni luona säilytyksessä. Nyt monen vuoden jälkeen sohva on taas kokonaisuudessaan meillä ja nyt ensi kertaa Suomen kodissa <3 Se tekee minut todella onnelliseksi.