Somekuohuntaa ja hukkuneita ajatuksia
31.3.2021Viimeisten viikkojen ajan on tuntunut siltä, että minulla on teille asiaa niin paljon, etten saa niitä edes jäsenneltyä. Tuntuu siltä, kuin joka ikinen päivä esiin olisi noussut jokin tärkeä puheenaihe, mikä on herättänyt ajatuksia ja hyvää keskustelua. Mutta kun olen niitä lähtenyt pukemaan joksikin kokonaisuudeksi, on jo seuraavana päivänä noussut esiin seuraava keissi, joka on minua kiinnostanut tai kohauttanut. Tuntuu etten saa edellistä ajatustani valmiiksi, ennen kuin seuraava mielenkiintoni varastava puheenaihe on silmieni edessä. Viime viikkojen aikana somessa on kuohunut niin voimakkaasti ja usein, että sitä välillä tuntuu hukkuvan itsekin alle, vaikka aaltoja on seurannut etäisyydeltä. Niin paljon äärimmäisen hyvää ja tärkeää asiaa, sekä todella rakentavia ja ajatuksia avaavia puheenvuoroja. Olen viimeaikoina pohtinut paljon mm. omaa/muiden etuoikeutettua asemaa yhteiskunnassa, sisäistettyä naisvihaa, someaikakauden vaikutusta nykykulttuuriin sekä koronatilannetta ja vallitsevaa rokotejärjestystä. Mutta kaiken tämän päällä eniten painaa ihan valtava turhautuminen. Turhautuminen tähän tilanteeseen ja kuinka kaikki tuntuu etenevän niin hitaasti. Me olemme kaikki aivan varmasti kurkkua myöten täynnä koronaa. Ehkä siksi pään sisällä kuohuu niin paljon, kun arki on muuten niin tasaista puuroa. Myös tästä syystä aion itse keskittyä mahdollisimman kevyeeseen ja huumorin täyteiseen sisältöön, vaikka välillä en maltakaan olla purkamatta ajatuksiani.
Kuuntelin hiljattain HUSin Juha Tuomisen puheenvuoroa rokotetilanteesta. Hän totesi, että pääsiäisenä tulee jopa kolmen päivän tauko rokotuksiin pyhien takia. Jäin miettimään miksi? Miksi meillä ei rokoteta myös pyhinä? Kuulin, että Suomessa ei ole rokotettu tähän saakka viikonloppuisin lainkaan. Pitääkö tämä todella paikkansa? Nyt kuulema alkaa lauantai-rokotukset, mutta edelleenkään sunnuntaisin ei olla rokottamassa. Esimerkiksi Briteissä rokotetaan parhaillaan kansalaisia seitsemän päivää viikossa ympäri vuorokauden. Jopa yöllä, koska tilanne halutaan saada mahdollisimman nopeasti hallintaan. Miksi meillä ei tehdä samoin? Onko kyse siitä, että meillä ei ole tarpeeksi vielä rokotteita siihen? Vai eikö meillä ole tarpeeksi rokottajia? Vai eikö haluta maksaa hoitajille tuplapalkkaa pyhien työtunneista? Joku viisaampi / asiasta enemmän tietävä avatkaa ihmeessä. Ihan mielenkiinnosta mietin. Niin monet yrittäjät ovat löysässä hirressä odottaen mahdollista sulkutilaa, samalla kun rajoilta tuntuu valuvan jatkuvasti korona läpi. Puhumattakaan niistä maamme tuhansista nuorista, joilta on viety harrastukset, opiskeluyhteisö sekä ikimuistoiset nuoruuden tapahtumat kuten wanhojen tanssit ja penkkarit. Joihinkin ikäluokkiin koronan tuomat sivuvaikutukset voivat olla pelottavan kauaskantoiset. Mitä nopeammin pääsemme takaisin normaaliin, sitä parempi aivan kaikille. Se on varmasti kaikille selvä ja yhteinen tahtotila. Mutta miksi meillä ei sitten rokoteta nopeammin? Kuten aiemmin totesin – turhauttaa. Uskon, että valtaosalla fiilis on vahva sama.
Edellämainittujen asioiden lisäksi olen pohtinut myös paljon omien rajojen asettamista, omien rutiinien tärkeyttä (ja niistä poikkeamista) ja millaisista asioista arjen ihanuus lopulta koostuu. Näistä kaikista yritän pureskella edes jokseenkin koherenttia postausta teille, mutta näissäkin tuntuu, että omat ajatukset ovat niin valtavan keskeneräisiä, ettei tunnu saavan kirjoituksilleen päätä tai häntää. Pitää muistaa se oma neuvo itselle jo viime vuodelta. Aloita edes jostain. Koskaan ei tarvitse olla täysin valmis. Aina voi jatkaa joskus siitä mihin jäi.
Tänäkin vuonna olen yrittänyt luoda mahdollisimman suurta eroa kotona sesonkien välille, jotta arki ei olisi ihan sitä samaa päivästä toiseen. Kotona on taas pääsiäiskoristeluita siellä täällä, kylvettiin rairuohot ajoissa, kerättiin ja koristeltiin pajunkissoja ja ollaan varauduttu leipomaan perheen kesken erilaisia suklaisia pääsiäisherkkuja. Kyllä tämä tästä. Turhautumisesta huolimatta.