Matkustaminen korona-aikana
10.9.2021Viime viikolla pääsin mieheni kanssa tekemään reissun mitä olin jo pitkään toivonut: Yli kahden vuoden tauon jälkeen suuntasimme Pariisiin näkemään sukuani. Vaikka serkkuni ovat ranskalaisia emmekä koskaan ole samassa maassa asuneet olemme aina silti olleet läheisiä. Vanhempamme ovat pitäneet huolen siitä, että näemme tarpeeksi usein pitääksemme läheisen perhesuhteen yllä. Emme ole koskaan olleet noin pitkää aikaa näkemättä. Yleensä näemme toisemme vähintään kerran tai kaksi vuodessa. He normaalisti käyvät luonamme joka toinen joulu ja me yleensä olemme kesäisin heidän kesätalollaan Arcachonissa. Pienestä saakka olemme käyneet Pariisissa heidän luonaan pidennettyjä viikonloppuja ja siksi Pariisi kaupunkinakin on minulle erityinen. Se on tuttu ja täynnä muistoja koko elämäni varrelta. Koronan aikaan ei ole tullut matkustettua minnekään. Odotimme että tilanne helpottaisi rokotusten myötä. Minulle oli itsestään selvää, että Ranskaan suuntaisin ensimmäisenä.
Olisin ihan hirveästi halunnut poikammekin mukaan, mutta kahdesta syystä päätimme lähteä kahdestaan: Miehelläni on viikossa yleensä yksi vapaapäivä eikä juuri koskaan kahta peräkkäin. Täten hän on aika sidottu tänne. Mutta nyt hänelle avautui mahdollisuus neljään peräkkäiseen päivään, jotka olivat keskellä arkiviikkoa. Keskimmäisemme on juuri aloittanut koulun, emmekä halunneet ottaa häntä pois näin alussa luokkaryhmäytymisen aikana. Toiseksi lapsilla ei ole rokotteita, joten karanteenien kanssa kolmen päivän pyrähdys Pariisiin olisi venynyt turhan pitkäksi heille.
Äitini oli lentoemäntä, joten olen pienestä pitäen matkustanut suhteellisen paljon ja lentäminen ei ole koskaan jännittänyt. Mutta nyt kahden vuoden jälkeen ja muuttuneen maailmantilanteen takia ensimmäistä kertaa hieman jännitti lähteä reissuun. Onhan minulla kaikki tarpeellinen mukana? Pääsemmehän sujuvasti määränpäähän? Miten kaikki poikkeusjärjestelyt on hoidettu?
Lähtötoimenpiteet Helsinki-Vantaalla
Yleensä ajoitamme lähdön kentälle niin, että ei tulisi liiaksi odottelua kentällä, mutta nyt varasimme aikaa enemmän. Finnairkin suosittelee, että kentällä oltaisiin tällä hetkellä vähintään 2h ennen koneen lähtöä. Hyvä että olimme ajoissa, sillä check-inissä sekä turvatarkastuksessa meni poikkeuksellisen pitkä aika.
Ensinnäkin Helsinki-Vantaan lentokenttä on kovan myllerryksen alla. Remonttia tehdään kaikkialla ja autoparkkejakin on vähemmän. Jätimme auton meille tuttuun tapaan p3 autotaloon, josta on 5-10min kävely terminaaliin. Check-in tiskillä piti näyttää passien lisäksi koronatodistukset. Olin tehnyt kotona etukäteen check-inin, mutta järjestelmä ilmoitti että terminaalissa on silti mentävä tiskille, koska pitää näyttää vielä erikseen matkaa varten tarvittavat dokumentit (eli joko rokotepassi, negatiiviset testit tai sairastettu covid). Me olimme omakannasta printanneet rokotepassit QR-koodeineen paperille sekä myös screen shotit puhelimiimme. Molemmat kävivät. Mutta pisin odotus oli turvatarkastuksessa. Lensimme maanantai-iltana klo 17:00 aikaan, joka on ns. ruuhka-aikaa muutenkin, mutta nyt meillä meni vain turvatarkastus jonossa hieman yli tunti. Avoinna oli vain yksi turvatarkastuspiste, jossa kolme hihnaa oli käytössä ja jono niille kiemurteli yli sadan metrin matkalle. Vaikka luulimme meille jäävän paljon aikaa kentällä, ehdimme istahtaa vain 15minuutiuksi ennen kuin kone alkoi boardata. Lentokenttä oli turvatarkastuksen jälkeen tax-free alueella hiljainen. Valtaosa kaupoista oli vielä kiinni. Koneeseen boardaus sujui kuitenkin joutuistasti ja kuten ennenkin. Kone lähti täysin ajallaan.
Saapuminen Pariisiin
Lentokoneessa piti täyttää A4-kokoinen paperi, johon tuli tiedot matkustajasta sekä missä tulisimme Pariisissa ollessamme majailemaan. Henkilökunta keräsi laput pois täytön jälkeen eikä meidän tarvinnut niihin enää palata. Koko lennon ajan käytimme maksia, paitsi ruokailun ajaksi sen sai ottaa pois. Pariisin päässä kaikki sujui kuten aina ennenkin. Koneesta suoraan laukkuhihnoille ja sieltä ulos. Ei mitään ylimääräisiä tarkistuspisteitä. Kentällä oli myös maskipakko. Yleensä käytän lentokenttäbussia keskustaan tai junaa, mutta tällä kertaa menimme taksilla.
Pariisissa
Enää ei ollut ulkona liikkuessa maskipakkoa tai ulkonaliikkumiskieltoja – Pariisissa kun pitkään kello 18:00 piti olla jo kotona eikä kotoaan saanut poistua ennen aamua ilman painavaa syytä. Me liikuimme melkein koko ajan jalan. Liikun yleensä Pariisissa paljon metrolla, mutta tällä kertaa emme halunneet käyttää lainkaan julkista liikennettä. Kävelimme lähes kaikkialle jalan ja kaksi pidempää matkaa teimme Uberilla. Turistikohteiden läheisyydessä liikuimme aikaisin aamulla välttääksemme ruuhkia, mutta Pariisi oli kyllä edelleen keskipäivälläkin poikkeuksellisen hiljainen.
Maassa on käytössä terveyspassi. Ravintoloihin ja kahviloihin ei ilman sitä pääse. Mikäli ei rokotetta ole, on myös mahdollista näyttää todiste negatiivisesta testistä. Testauspaikkoja on monissa kadun kulmissa, tuloksen saa nopeasti (15min) ja hinta on heittelee muutaman kympin tienoilla. Jokaikinen ravintola ja kahvila missä kävimme, kysyi ovella ensiksi terveyspassin (TAC Verif) eli meillä tuo samainen omakannasta tulostettu rokotepassi. Tarkistus kävi nopeasti ja helposti scannereilla, joten passin QR-koodi kannatti pitää aina helposti saatavilla. Emme muuten paljoa julkisissa sisätiloissa liikkuneet, mutta juuri 16 vuoden jälkeen uudelleen aukeutuneen Samaritain-tavaratalossa kävimme ihailemassa vanhan arkkitehtuurin kunnostusta tähän päivään. Samaritainin ovella tarkistettiin myös terveyspassit.
Kävimme Samaritainessa sen juuri avauduttua. Oli kaunista ja rauhallista.
Lähtö Pariisista
Lähtö Pariisista Helsingin suuntaan sujui paljon jouhevammin. Check-inin sai tehdä koneella, josta sai tulostettua tuttuun tapaan ruumalaukkutägin itse ja laukut tiputettiin baggage drop off-hihnalle. Turvatarkastus oli nopea eikä jonoja ollut. Itse lentokenttä oli täysin auki ja ihmisiä tax free-puolella tuntui olevan ihan normaali määrä. Ei mitenkään aavemaisen hiljaista kuten Helsinki-Vantaalla vaan aivan kuten ennenkin. Koneeseen boardatessa portilla tuli näyttää lipun lisäksi terveyspassi. Muuten kaikki sujui juuri kuten ennenkin.
Matka meni kokonaisuudessaan loistavasti. Monet teistä kysyivät uskaltaisiko lapsia ottaa jo mukaan ja tämän kokemuksen jälkeen sanoisin kyllä. Läpi matkan oli mukava ja turvallista olla. Seuraavaksi haluan matkustaa poikieni kanssa ja todennäköisesti suuntaisimme heidänkin kanssa Pariisiin. Tuli huomattua että tuo kaksi vuotta näkemättä on pitkä aika. Haluan että heillekin muodostuu yhtä mutkaton, helppo ja lämmin suhde Ranskaan ja siellä asuviin sukulaisiin. Ja nyt kun Messikin meni PSGhen pelaamaan niin poikien suuri toive olisikin päästä katsomaan sinne samalla isoa peliä. Katsotaan koska siihen avautuu mahdollisuus – siihen saakka fiilistellään ja haaveillaan. Hiljalleen maailma avautuu.