Toimivan kotitoimiston ainekset
23.9.2021*Kaupallinen yhteistyö Via-keitot*
Olen tehnyt töitä kotoa pääsääntöisesti jo yli vuosikymmenen, mutta keväällä 2020 siihen pakotettiin lähestulkoon kaikki. Kuten aina suuren muutoksen äärellä, hetki meni siihen sopeutuessa. Oltiin kaikki enemmän tai vähemmän solmussa vaikka minkä Zoomin, Google Meetsin tai Teamsin kanssa. Mutta vaikka uuden teknologian kanssa on monilla ärräpäätkin varmasti lennelleet, tuntuu valtaosa olevan iloisia, että tällainen pakoitettu “digiloikka” tehtiin. Miten paljon aikaa ja energiaa vapautuukaan siitä, kun tapaamiset voi tehdä helposti kotoa linkin välityksellä, sen sijaan että pahimmassa tapauksessa lenneltäisiin mantereelta toiselle yhden kokouksen takia.
Vaikka (vihdoin ja viimein) alkaa olla viitteitä siitä, että arki ja elämä alkaa palata takaisin normaaliin, toivon silti että pandemia-aika on muuttanut joitain asioita pysyvästi. Yksi näistä on juurikin etätyön mahdollisuus. Toivon, että se on monella alalla pakottanut miettimään mitä kaikkea on mahdollista hoitaa etänä. Etätyö on omassa sosiaalisessa kuplassani ollut pääosin hyvin iloisesti vastaanotettu muutos. Kuinka paljon aikaa se vapauttaakaan päivästä, kun ei tarvitse kulkea päivittäin työpaikalle ja palaveritkin voi hoitaa linkkiä klikkaamalla siirtymisen sijaan. Perheellisille tämä on valtava etu – miten paljon pystyykin olemaan enemmän läsnä myös lapsilleen, puolisolleen tai vaikka rakkaalle lemmikilleen. Työn ja perhe-elämän tasapainottelu tietyllä tapaa helpottuu. Mutta toki etätyö tuo mukanaan myös aivan omat haasteensa. Itse olen tehnyt etätöitä yli vuosikymmenen ja edelleen kipuilen monien eri asioiden kanssa. Tässä viisi kohtaa, joiden kanssa kipuilen jatkuvasti. Välillä menee paremmin ja välillä huonommin.
Työ- ja vapaa-ajan erottelu
Kun ei ole työpaikkaa minne aamulla lähteä ja mistä illalla palata, on töistä vaikeampi ehkä irtaantua. Jokainen ala on erilainen, mutta minun alallani tämä on ehkä se vaikein. Työ tuntuu olevan vähän kaikkialla ja koska tykkään työstäni huomaan harva se päivä myöhään iltasella tarttuvani puhelimeen. Vastailen sähköposteihin, dm-viesteihin tai päivitän Instaa kun pitäisi oikeasti vain maata sohvalla ja nollata. Työvelvollisuuksia ei ehkä pysty niin helposti vaan jättämään jollekin fyysiselle paikalle. Sitä venyy huomaamattaan tekemään pitkiä päiviä kun ei ole ns aikarajaa koska lähteä työpaikalta. Nyky-yhteiskunnan työkeskeisyys tosin ei tätäkään täysin estä, vaikka työpaikalla tulisikin käytyä. Työläppäri kulkee helposti toimistolta kotiin ja moni jatkaa pakollisia töitä vielä kotona lasten mentyä nukkumaan. Siksi pysäyttelen itseäni välillä muistuttelemaan levon tärkeydestä. Tekeekö sitä työtä elääkseen vai elääkö tehdäkseen työtä? Onko tämä oikeasti ihan pakko tehdä juuri nyt? Voisiko sen tehdä aamulla työajan alkaessa? Olen itse yrittänyt pitää aikarajaa, että viimeistään kello 17:00 suljen läppärin ja lopetan työn teon aina siltä päivältä. Toistaiseksi aika heikoin tuloksin. Läppäri ehkä pysyy paremmin suljettuna mutta sinne sähköpostiin huomaan itseni puhelimellani navigoivan kun se ilmoitusvalo hohkaa taas punaista. Huomaan, että tässäkin minulla on parempia ja huonompia jaksoja. Kesällä meni erinomaisesti, mutta nyt taas syksyn työsuman alettua erittäin huono. Onko teillä ollut mitään kikkoja, jolla olette saaneet paremmin työ ja vapaa-aikaa eroteltua?
Hyvin syöminen
Meidän perheen arkea on auttanut suuresti oma arkiruokalistani, jota olen kerännyt puhelimeni muistioon. Siellä on tänä päivänä jopa 68 eri arkiruokareseptiä, jotka on meidän perheelle toimivaksi testattu. Ne on pääsääntöisesti helppoja ja suht nopeita arjessa toteuttaa. Kun joku taas kysyy sen klassisen kysymyksen “mitä tänään syötäisiin” ja pää lyö tyhjää, voi aina turvautua tämän kattavan listan puoleen. Sieltä aina löytyy vähintäänkin muutama vaihtoehto mitä tekee mieli sillä hetkellä syödä.
Mutta se suurempi ongelma minulle kotitoimistoa pitäessä on oma lounas! Lapset syövät päiväkodissa ja koulussa lounaan ja välipalat, mutta aivan liian usein tajuan lapsia kotiin hakiessa etten ole muistanut syödä itse kunnon lounasta. Olen tehnyt aamulla ne pari leipää ja sillä on menty – pahimmassa tapauksessa unohtanut syödä jopa kokonaan ennen päivällisaikaa. Päätavoitteeni työpäivissä kun on, että pystyisin erottelemaan oman työ- ja vapaa-ajan niin, että voin sitten perheen ollessa kotona olla paremmin heille läsnä. Siksi päivät usein tuntuvat siltä, että yritän saada maailman valmiiksi ennen kuin haen lapset. Siksi paahdan 08-16 töiden parissa, jotta voisin sitten illan olla “rauhassa”. Liian usein lykkään esim liikuntaa tai syömistä, koska mietin jatkuvalla kelalla: Levähdän sitten, kun olen tehnyt tämän… Mutta aina vain keksin ja huomaan muuta tehtävää mikä on muka tärkeämpää kuin se oma energiatankkaus. Mietin, etten “ehdi” nyt väsäämään lounasta. Toinen syy on etten myöskään jaksa. Teen kuitenkin pääsääntöisesti meillä päivällisen miehen ollessa töissä muualla kuin kotona, joten en jaksaisi tehdä ruokaa kahta kertaa. Se tuntuu myös ajanhaaskaukselle: tehdä nyt vain itselle ruokaa. Siksi olen joutunut miettimään myös toimivia ja ravitsevia lounasvaihtoehtoja kotiin.
Yksi mitä teen on, että valmistan edellisenä päivänä päivällistä vähän enemmän, jonka voin säilöä yön yli jääkaapissa ja syödä sitten lounaaksi seuraavana päivänä. Poikien ruokahalun vaihdellessa se ei aina kuitenkaan toimi, joten minulla pitäisi olla kaapissa sellaisia aineksia, josta saan nopeasti lounaan loihdittua. Jopa salaatti tuntuu vievän välillä liikaa aikaa. Toki voisi käyttää eri ruokalähettejä, mutta olen itse aika huono tilaamaan heiltä. Aikataulut ovat eri toimittajilla vaihdelleet niin paljon, että varmemmin menee hermo kuin nälkä. Ja tässä on myös ero Helsingin keskustassa vs. Kauniaisissa asumisen ero – ihan valtavan suurta ravintola valikoimaa ei täällä ole. Tälle haasteelle minun tulisi tehdä oma lounasruokalista. Kerätä hyväksi todettuja nopeita annoksia tai valmisruokia, jotka voi nopeasti ja helposti vain yhdelle valmistaa. Joten jos teillä on erityisen toimia, todella nopeita ja suht ravintorikkaita lounasreseptejä tyylillä valmispinaattiletut raejuustolla, otan ne kiitollisena vastaan! Arjessa teen mielelläni päivän lämpimän ruoan itse enkä käytä juurikaan erilaisia valmisruokia, mutta oman lounaan kohdalla ne ovat olleet enemmän kuin toimivia. Erittäin toimivan ratkaisun antavat tähän ongelmaani valmisateria hyllystä löytyvät Via-tuorekeitot. Nämä ruokaisat tuorekeitot on valmistettu Eurassa suomalaisesta valmiiksi kypsennetystä lihasta ja tuoreista kasviksista. Ateria on hetkessä valmis: Lisää vain 2 dl kiehuvan kuumaa vettä purkin reunassa olevaan merkkiin asti, anna tekeytyä noin kolme minuuttia ja nauti suoraan pikarista. Saatavilla on kaksi eri makua:
Via Fresh Soup Chicken & Couscous sekä Via Fresh Soup Beef & Noodle Ramen.
Ensimmäinen sisältää couscousia, kotimaista kypsää kanaa, tuoretta pinaattia, porkkanaa ja maissia. Lisäproteiinia tulee kikherneistä ja harissa-tahnasta. Naudanliha-nuudelikeiton sydän on maukas liemi, jonka seassa on nuudelia, kotimaista kypsää naudanlihaa, tuoretta savoijinkaalia, porkkanaa, suomalaista kananmunaa, wakamea sekä ramen-tahnaa, joka muodostaa veden kanssa tumman täyteläisen liemen.
Nämä olen todennut erittäin toimiviksi, vaikka en usein valmisruokia suosikkaan. Niissä on selkeästi menty eteenpäin. Pitää siis perehtyä niiden maailmaan paremmin.
Riittävät tauot
Olipa työ mikä tahansa, taukojen merkitystä ei tulisi väheksyä. Työterveyslaitoksen mukaan lepotauot työvuoron aikana pitävät työntekijän virkeämpänä ja jaksavampana sekä vähentävät kehon vaivoja. Silti säännölliset tauot jäävät turhan usein pitämättä. Niin minullakin – juuri edellä mainitusta syystä. Maailma pitää saada valmiiksi ja lipsun tekemään “vielä vain tämän.” Etenkin kiirehuippuina sitä saattaa jättää taukoja väliin siinä toivossa, että saisi siten enemmän aikaiseksi. Keho ja mieli kuitenkin tarvitsevat taukoja. Ilman niitä ei ole tehokas ja työkuormitus kasautuu. Tehokkainta olisi rentoutua hetkisen ja aloittaa sitten työt uusin voimin. Mikäli mahdollista, työpisteeltä kannattaa poistua. Itse saatan hoitaa esim. jotain kotiasioita. Esim tyhjentää astianpesukoneen, täyttää pyykinpesukoneen tai ihan vain venyttelen hetken.
Otin hiljattain käyttöön Brake Timer-nimisen sovelluksen, joka muistuttaa työpäivän aikana pitämään pieniä taukoja. Myös säännöllinen lounastauko tutkitusti vähentää uupumusasteista väsymystä ja lisää tarmokkuutta – siksi ruokailun ajaksi pitäisi myös osata rauhoittua ja miettiä muita kuin työjuttuja. Tämäkin paha tapa johon usein kotona sorrun – syön koneen äärellä samalla töitä tehden.
Liikunta
Kun ei tule kuljettua päivittäin työpaikalle jää hyötyliikunta vähemmälle. Olen yrittänyt tasapainottaa tätä viemällä lapset aamulla kouluun / päiväkotiin pyörällä tai kävellen silloin kun vain mahdollista. Yritän myös kerran päivään käydä reippaalla juoksulenkillä tai kävelyllä. Ikävä kyllä tämäkin jää minulla ihan liian usein välistä kun sorrun samaan “nyt en ehdi” tai “sitten kun olen tehnyt tämän” -ajattelun takia. Onneksi lähistöllä asuu ystäviä jotka myös kaipaavat lounaslenkkiseuraa ja pakottavat minut irtiottoon. Sen jälkeen on aina ihanan energinen fiilis palata töiden pariin kun on saanut hetken hengitellä ulkona ystävän kanssa. Olen tykännyt tehdä myös Youtubesta löytyviä joogavideoita (Yoga with Adrien on suosikkini). Sieltä löytyy monia ihania irtiottoja muutamasta minuutista muutamaan tuntiin oman tarpeesi mukaan. Paljon päätteellä töitä tehdessä on erityisen tärkeää ergonomiankin takia muistaa ne päivittäiset liikuntahetket.
Sosiaaliset tekijät
Olen itse ekstrovertti. Saan energiaa ja iloa muista ihmisistä. Teen kuitenkin pääsääntöisesti töitä yksin kotoa, joten kaipuu työyhteisöön on välillä läsnä. Onnekseni oma arki pitää muuten huolen siitä, että menoa ja meininkiä riittää sitten jokaiseen päivään lasten futisharrastuksen parissa. Lisäksi olen erityisen kiitollinen siitä, että saan tehdä niin monen firman kanssa pitkäaikaista yhteistyötä, mikä tarkoittaa että monet heistä tuntuvat kollegoilta. Ja ainahan on omat mahtavat yrittäjä/vaikuttajakollegat. Koronan takia ei tosin ole tullut nähtyä juuri ketään ikuisuuksiin, mutta iloitsen siitä, että hiljalleen alkaa maailma normalisoitumaan ja voi taas nähdä muita kevyemmin mielin. Minusta on tärkeää voida myös tavata ihmisiä, mutta päivinä kun on toimivampaa tehdä työt kotoa olisi se myös mahdollista. Pelkkään etätyöhönkin väsyy. Erilaiset ihmiskonktaktit, kasvokkain oleminen ja spontaanit kuulumisten vaihdot ovat kaikki arvokkaita asioita. Siksi itse pyrin myös lisäämään liikuntahetkiin juttelutuokion ystävän kanssa – iso ilo kun muutama läheinen ystävä asuu tässä ihan lähellä. Myös muutaman läheisen kollegan kanssa sovittiin korona-aikana kävelytreffejä ulos. Ajettiin toisen nurkille ja samalla pääsi aivan uusiin maisemiinkin. Se auttoi hurjasti asioiden purkamista ja antoi aina ihan valtavasti uutta energiaa sekä ideoita. Joten jos sielläkin etätyöt jatkuvat, sovi kävelytreffejä kollegoiden kanssa, keiden kanssa tällainen olisi mahdollista.
Toivon, että tulevaisuudessa työpaikat mahdollistaisivat mahdollisimman hyvin etä- ja konttorityön yhdistämisen kullekin sopivalla tavalla. Itse olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että voin tehdä töitä kotoa ja päättää omasta aikataulustani. Toki siinä on ajoittaiset haasteensa, mutta niin on kaikessa. Työt tulee kyllä tehtyä, siitä ei ole pelkoa omakohtaisesti – paremmin minun tulisi muistaa oma hyvinvointi. Mutta näihin edellisiin kohtiin keskittymällä toivon voivani pitää siitä myös parempaa huolta. Jos sinulla on erinomaisia ratkaisuja etätyön haasteisiin, kuulen niistä mielelläni!