Yht’äkkiä iso pieni mies

Toissapäivänä jouduin hieraisemaan silmiäni kun katselin kuopustamme. Milloin ihmeessä hänestä on tullut noin iso pieni mies? Siinä se taapertaa jo ihan suvereenisti isoveljien mukana. Juurihan se oli se vastasyntyneeltä tuoksuva pikkuveikka, jolle lässytettiin kaikki kilpaa vieressä. Nyt hän jo juoksee isompien veljien perässä. Chillistä vauvasta on kuoriutunut melkoinen vilpertti. Pilke silmäkulmassa hän käy vähän repimässä veljen huomiota ja sitten juostaan karkuun hymy korvissa asti ja äänekkäästi hekottaen.

beanie CONVERSE
coat BURBERRY
jumpsuit GUGGUU
shoes UGGS
scarf BENETTON

Kuopuksella on kuvissa vaatteet mitkä olen joskus aikanaan ostanut esikoiselleni ja sittemmin keskimmäinenkin niissä kulkenut. Kolme poikaa melkein tasan kahden vuoden välein on ollut erittäin toimiva paketti näin vaatteiden kierronkin kannalta. On ihanaa kun monia lempivaatekappaleita saa käyttää vielä kolmannellakin. Tulee olemaan haikeaa kun näistä kasvetaan ulos. Niin paljon muistoja ja tunnejälkiä niihin liittyy. Blogista saattanette muistaa tämän, tämän  ja tämän vanhan postauksen, kun esikoisella on samat vaatteet päällä. Ihan erilailla sitä suhtautuu kolmannen kohdalla siihen kun eri asioista tai vaatteista kasvaa ulos. Nyt niille ei tule olemaan enää seuraavaa täyttäjää meidän perheessä. Vaikka haikeita hetkiä on, niin kyllä odotan senkin uuden elämänvaiheen vapautta ja iloa, kun lapset ovat itsenäisempiä. Siihen saakka ihailen miniä isoveljien vanhoissa asuissa ja ihmettelen, miten sitä aika hurahtaakin ohi silmissä.