Odota 9 kuukautta
8.5.2013Näiden asukuvien lomassa halusin muistuttaa hyvistä käytöstavoista.
Varoituksen sana: Teksti poikkeaa hieman blogini tavallisesta sisällöstä. Vaikka pohdinta käsitteleekin melkoisen raskasta aihetta joillekin, toivon, että monet voisivat kuitenkin näistä ajatuksista ottaa opikseen, ennenkuin seuraavan kerran kysyvät toiselta: Oletko raskaana? Toivottavasti tämän myötä joku säästyy mahdolliselta mielipahalta, kun osaamme ottaa toiset paremmin huomioon.
Bloggaajat saavat usein kyselyitä siitä, ovatko he mahdollisesti raskaana kun paidan helma repsottaa, vaatteet ovat väljiä tai kun asukuvia ei ole tullut tarpeeksi paljon viimeaikoina. Joskus taas kysymykset skipataan täysin ja vain todetaan, että selvästihän sinä olet pieniin päin kun painoa on tullut – Onnea! Ja itselläsi ei ole tietoa mistään muusta kuin lounaan pastaähkystä.
Tämä ilmiö ulottuu paljon kauemmas kuin vain blogimaailmaan. Usein vastanaineet joutuvat sukujuhlissa vastailemaan vuorotellen yli-innokkaille tädeille ja sedille, josko se haikara olisi piakkoin tulossa visiitille. On kuitenkin hyvin epäkohteliasta ja jopa vaarallista esittää tällainen kysymys ihmiselle, jonka elämästä et tarpeeksi tiedä. Kysymys saatta raapaista hyvinkin syvältä. Seuraavaksi muutamia ajatuksia siitä, miksi sinun tulisi aina odottaa 9 kuukautta, ennenkuin kysyt: Oletko raskaana?
Päätin kirjoittaa asiasta siksi, koska moni ei varmastikaan ymmärrä, miten arka aihe tämä voi olla. Minullekin oli joskus. Lapsen saamisen kun oletetaan olevan niin helppoa ja luonnollista. Koko nuoruus sitä lähestulkoon tehdään kaikkensa, ettei sitä vaan tulisi raskaaksi. Mitä sitten, kun biologisen kellon iso viisari osoittaa vauvan kuvaa hievahtamatta, eikä pientä vain kuulu? Se on paikka, joka tekee naiselle hyvin kipeää. Naiseuden yhdeksi peruspiireteeksi kun usein mainitaan se maaginen kyky kasvattaa sisällään uusi elämä. Miltä tuntuu, kun jokin näin suuri ja “luonnollinen” asia käykin mahdottomaksi?
Valtaosa raskauskyselijöistä ei varmastikaan tahdo pahaa. He eivät välttämättä osaa edes aavistaa, kuinka sopimaton kysymys saattaakaan olla. Uteliaat ovat vain aidosti kiinnostuneita elämästäsi ja pitävät kysymystä luonnollisena small talkina tietyn ikäisille sekä tietyssä elämäntilanteessa oleville pariskunnille. Pahimmassa tapauksessa saatat kuitenkin esittää kysymyksen ihmiselle, joka on juuri saanut kuulla, ettei hän kykene koskaan saamaan omaa lasta. Tai naiselle, joka on yrittänyt tulla raskaaksi vuosia, mutta pettyy karvaasti joka kuukausi. Tai miltä tähän kysymykseen vastaaminen tuntuu naisesta, joka on juuri kokenut sydäntä raastavan keskenmenon? Kyllä. Tätä kysymystä on hyvin harvoin täysin turvallista esittää.
Tiestitkö, että keskenmenot ovat kovin yleisiä? Niistä ei juurikaan puhuta, sillä ne ovat poikkeuksellisen kipeä aihe. Sen tuska tuo pintaan vihan, pettymyksen sekä epäonnistumisen tunteita. Epäusko ottaa herkästi vallan, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään. Psyykkeen voima on hämmästyttävän suuri.
Tai tiesitkö, että myös joka kuudes pariskunta kärsii jonkinasteisesta hedelmällisyysongelmasta? Ja kun tuntematon esittää siihen päälle vielä kysymyksen, kuin raskaus olisi maailman helpoin ja itsestäänselvin asia, tekee mieli varmasti monen lataista halolla päähän.
Niin ja vielä selvennykseksi: Ei – Minä en ole raskaana. Sisarus on pojallemme tulevaisuudessa erittäin toivottu, mutta hetken haluan antaa kroppani levähtää ennen seuraava koitosta, jos niin onnekkaita vielä ollaan. Haluan vain tuoda tämän asian esille heidän puolesta, joilla ei nyt siihen voimia ole.
blazer: Filippa K
denim shirt: Zara
shorts: Zara (new)
pantyhose: Wolford
shoes: C.Louboutin
bag: Chanel
scarf: no brand
Täten pyydän teitä kaikkia aina pysähtymään ja ajattelemaan ennen tämän mahdollisesti kipeän kysymyksen esittämistä. Ilouutinen kerrotaan varmasti sitten, kun sen aika on. Yritetään ottaa toiset entistä paremmin huomioon ja kunnioittaa hyvin herkän aiheen tarvitsemaa hienotunteisuutta. Vastauksen saat nimittäin aina hyvällä käytökselläkin – viimeistään yhdeksän kuukauden päästä.