CATEGORIES

Mukavuusalueen ulkopuolella

31.5.2016

hanna-väyrynen-5 hanna-väyrynen-17 hanna-vayrynen-kollaasi hanna-väyrynen-12 hanna-väyrynen-14 hanna-väyrynen-22photos by Karoliina Jääskeläinen

hat AMERICAN APPAREL
top BANANA REPUBLIC
pants SUPERTRASH
sandals SAINT LAURENT
bag CHANEL

Hymy on mukavuusalueeni. Jos yritän kuvissa olla ilman sitä, se ei vain yksinkertaisesti tunnu luonnolliselta. Näytän ylpeältä ja ilkeältä. Kasvotkin vanhenevat ilman hymyn tuomaa elinvoimaa. Meillä kaikilla on omat mukavuusalueemme ja tällaiset kuvat, missä yritän olla niin kovin vakavana, tuntuvat minulle vieraalta.

Kuvasin ensimmäistä kertaa lahjakkaan kuvaajakaverini Karkin kanssa (moni varmaan ihaillut hänen kuviaan mm.siskoni blogissa) ja halusimme kokeilla jotain erilaista. Jutelimme aikaisemmin hänen kanssaan minun ja esim. siskoni poseertaustyylin erilaisuudesta. Minä kun melkein poikkeuksetta katson suoraan kameraan, rintama kohti katsojaa ja iso hymy päällä. Sisko taas on poikkeuksellisen lahjakas käyttämään kroppaansa ja liikkumaan kameran edessä. Hän katsoo kameraan vähän vain vilkuillen, vaihtaa ilmeitä ja muuttaa asentoja. Minulle ei tätä taitoa geeneissä suotu. Osaan kameran takana muita ohjailla ja nään mikä näyttää hyvältä, mutta menen todella kauas omalta mukavuusalueeltani, jos minä itse yritän kameran edessä “vääntelehtiä”. Uskokaa tai älkää, viihdyn paljon paremmin kameran toisella puolella.

Kuvattavana minulla on melkolailla se yksi ja sama tyyli. Iso hymy ja perus “tässä mä pönötän keskellä katua” -asento. Minulle hymy on oikeastaan se tärkein asuste, koska haluan, että sitä kautta toinen voi kokea minun olevan helposti lähestyttävä.  Karkin kanssa kuvatessa yritin olla mahdollisimman vakavana (vaikka olo dorka olikin) ja pitää kehonkielen muutenkin etäisenä. Huomaatteko te eron normaalien asukuvieni välillä? Minun oli yllättävän vaikeaa olla hymyilemättä ja siksi näiden kuvien fiilis on minusta erilainen. Jotenkin luotaantyöntävä ja kylmähkö. Vai kuvittelenko vain? Jotkut bloggaajat osaavat niin luonnollisesti olla vakavempia kameran edessä. Ihailen suuresti esim. siskoni, Sofian ja Sandran kykyä poseerata ja löytää niitä upeampia asentoja. Minulla sitä ominaisuutta ei vain yksinkertaisesti ole. Jos joku on joskus katsonut Huippumalli haussa -sarjaa, niin olette varmaan kuulleet mallien erottelusta katalogi- tai editorial-tyypeiksi. Sama pätee bloggaajiinkin. Joillekin tuo mallimaisuus tulee vain luonnollisemmin. Minä taidan olla vahvasti pelkkä katalogi-tyyppi :D

36 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Lisa

    Oletko ammattimalli ? Kauniita kuvia.

    • Hahah. Voi kiitos. En kyllä ole. Minulle on erityisen vaikea olla kuvassa edes hymyilemättä. Jouduin hakemaan vakavaa ilmettä ennen jokaista kuvaa :D ei vaan tule luonnostaan :D

  • Ew

    Hymykuvat ovat muodostuneet jo tavaramerkiksesi, mutta jos haluat välillä antaa “palstatilaa” upeille silmillesi, siihen vakavampi-ilmeiset kuvat ovat omiaan. Rohkeasti siis vaihtelua tyyliin.

    • Kiitos Ew paljon! :) Tänään kävin viimeksi Karkin kanssa taas kuvaamassa ja harjoittelun alla on! Mukavaa vaihtelua minullekin! Opin paljon uutta Karkin kanssa tehdessä – sitä ihan inspiroituu! <3

  • Haidi

    Mun huomio meni näissä kuvissa ekana silmiin joiden väri on niiin upea ja sen jälkeen huomion vei ihana kaulakorusi uusineen tulokkaineen :) kuva jossa pidät hattua osittain naaman edessä on lempparini ja tiedätkö mulle tuli näistä ekana mieleen, että onpas Kiramaiset kuvat ja kun huomasin kuvaajan olevan karkki pistin sen piikkiin, ennenkuin luin tekstin :D musta sun aurinkoiseen luonteeseen sopii hymy todella hyvin, mutta näin upeiden kuvien vuoksi kannattaa ehdottomasti välillä kokeilla jotain uuttakin sieltä mukavuus alueen ulkopuolelta :)

  • Näistä kuvista puuttui selkeästi jotakin, mutta samalla kuvat ovat kiinnostavia ja jotenkin intiimempiä kuin hymykuvat. :)

  • Mä tykkään tosi paljon! Musta nämä ovat enemmänkin salaperäisen seksikkäitä kuin kylmiä :). Karkki on kyllä mieletön kuvaaja ja saanut taas upeaa jälkeä aikaan!!

  • Hiljainen vakkarilukija

    Upeita kuvia! Jäin katselemaan niitä pidemmäksi aikaa, vaikka yleensä vain plaraan läpi. Näissä on minunkin mielestäni jotain herkkyyttä, avoimuutta ja ehkä haavoittuvaisuuttakin. Kun elämässä joskus on semmoisiakin päiviä. Myös uudet kuvakulmat tehostivat vaikutelmaa. Ihana nähdä sinusta tällainenkin puoli, vaikka hymysi onkin kuin Karibian aurinko. <3 Onnellista odotusta ja mukavaa kesää sinulle ja perheellesi!

  • veerala

    Tykkään kyllä tuosta keskimmäisestä kuvasta, jossa näkyy puolet kasvoistasi ja pidät hatusta kiinni… :)Mutta muuten näyttää vähän vieraalta. Ei kaikkien tarvitse olla editorial-matskua! ;)

  • Pauliina

    Hymysi on niin helpon näköinen, tulee niin luonnostaan , kieltämättä näytät toiselta henkilöltä hymyilemättä! Viehättävä olet silti!

  • Jäin vain katsomaan ensin noita ensimmäisen kuvan silmiä, että on mahtavasti saatu maaginen katse vangittua ja kuinka kauniit ne on! Tosi hienot kuvat visuaalisesti, tykkään kovin. Mukavuusalueiden ulkopuolelle on välillä hyvä mennä, muuten ei tule kehitystä. ;)

    • Voi kiitos kovasti, minun ja Karkin puolesta! :) Karkki on todella taitava kuvaaja. On todella kivaa ja antoisaa päätä hänen kanssaan työskentelemään! Ja juuri näin. Olen samaa mieltä! :)

  • Kattis

    Ensimmäisestä kuvasta tuli mieleen, onpa äiti väsynyt! Hyviä kuvia toki ovat kaikki ? Sain sinun ikäisenä omat “kolmoset” hyvin peräkkäin ja tuolta ajalta taitaa olla mielessä vaan se jatkuva väsy. Olen seurannut blogiasi ihan tuolta Hollannin ajoilta säännöllisen epäsäännöllisesti. Tsemppiä odotukseen!

    • jep. minustakin naama näyttää heti väsyneeltä kun en hymyile! :D Ja onhan sitä väsynyt kahden kanssa ja kolmas tulossa ja raskauden tuomat ongelmat päälle :/ Mutta samaan konkurssiin ja kyllä tämä tästä! :) Apuja onneksi saadaan aina jos on tarvis <3 kiitos!

  • tiuku

    VAU!! Todella upeita kuvia sinusta ja peukku myös jatkossa omalta mukavuusalueelta poistumiselle varsinkin jos lopputulos on tällainen. :) pakko kylläkin myöntää, että kiinnitin huomion asiaan vasta luettuani tekstin.
    Kiinnitin myös huomiota uuteen riipukseen. Ajattelin itsekseni jo aiemmin ettei pojasta olisi tulossa Gabriel ja nyt se vain vahvistui mielessäni. :)

    • Kiitos kovasti!Ja todella kiva kuulla, että vaikka kuvat ovat minulta vakavempia, niin ne on silti teidän silmissänne mielenkiintoisia! Ja kiitos menee Karoliinalle, joka minua myös niin hyvin ohjasi! Automaattisesti tämä ei tosiaan tule :D
      Ja tosiaan tuo nimi meillä on ollut suursuosikki jo vuodesta 2005. Olemme vain kokeneet sen aavistuksen vaikeaksi suomenkielellä, vaikka kansainvälisesti nimi onkin kovin suosittu (meille tärkeää, että etunimi kansainvälisesti helppo lausua – koska meidän sukunimen kanssa riittää sitten haastetta kerrakseen :D). Mutta nyt kun tulee jo kolmas poika niin jotenkin tuntuu, että hänen nimensä on meille tarkoitettu. Sain riipuksen lahjaksi mieheltäni äitienpäivänä, ja tällä hetkellä se on vahva ykkönen. Se ei kuitenkaaan ole vielä kiveen hakattu, joten en siitä sen kummoisemmin puhu, koska aikaa vielä h-hetkeen on :)

      • Emma

        Tää on periaatteessa ihan pönttö kysymys, koska mun mielestä lapselle saa (ja pitääkin) antaa just semmonen nimi kun vanhemmat haluaa – kaikkien siveysrajojen jne sisällä tietty :-D Mutta miten mahdollinen Gabriel nimi taipuu teidän poikien suuhun? Tietenkin pojatkin kasvaa ja lopulta se tuntuu yhtä helpolta lausua kuin Emma ja Matti, mutta tällein päikkäritätinä tulee ekana mieleen, miten muut lapset osaa sanoa jonkun nimen, haha. Lähinnä siis mielenkiinnosta vaan! Tosin eipä teillä tän hetkisen kuopuksenkaan nimi taida olla ihan ekana opittujen sanojen joukossa… :-D

        • Esikoinen puhuu vauvasta jo sillä nimellä eikä ole tuottanut minkäänlaista ongelmaa :) Ja kuopuksen nimi on yhtä helppo ollut hänen sanoa :)

  • saara

    Hyviä kuvia. Minusta kuitenkin hymy on sinun juttusi,eikö todellakaan mikään heikkous, että hymyilet kuvissa aina. Kiva, että teitä bloggaajia on eri tyylisiä, teidän perheessäkin jo kaksi hyvin erilaista :)

    • Kiitos! Ja niin minustakin! Joo ei todellakaan ole heikkous, se on ehdottomasti minulle ominaista ja se on tavallaan se oma vahvuuskin, mutta sen myötä tulee tavallaan heikkous uskaltaa yrittämättä muuta. Nyt sitten hypättiin sille puolelle :D Ja kyllä – erilaisuus on todellakin valttia ja ihanaa, että ihmisillä on oma juttunsa. Välillä on itsekin kiva vähän kurkistella sinne mukavuusalueen ulkopuolella ja kokeilla, josko oppisi jotain uutta :)

      • Hahahah :D Kiitos. Olen todella iloinen, jos sinulle hymyni on se, mikä tekee leimansa blogiin! :D Hymyssä on voimaa :)

  • Aura

    Upeita kuvia,vaikla hymyä ei näykään! :)

    • Kiitos kovasti Aura. Valtava kiitos menee tosiaan Karkille, joka niin ihanasti mua ohjasi, että vaikka oltiin mukavuusalueen ulkopuolella niin saatiin kuvat tosi nopeasti purkkiin!

  • Upeat kuvat! Kerrassaan. Olet ihan älyttömän kaunis. Jotenkin kauneutesi oikein hätkähdytti näissä kuvissa. Minulle ei välittynyt etäisyys tai ylpeys, jota pohdit, vaan ennemminkin herkkyys.

    • Kiitos kovasti Elina! Kiva kuulla, että näin yksinkertainen muutos voi todella tuoda teidänkin silmissä kuviin jotain uutta ja mielenkiintoista! :) Todella kiva kuulla, että näistä välittyi herkkyys sinulle! Sitä olisikin kiva yrittää jäljitellä!

  • Saaramaria

    Rohkeaa, että menit mukavuusalueelle ulkopuolelle. Kuvathan ovat visuaalisesti kerrassaan upeita. Upeita. Tuo tunnelma-asia on kyllä jännä; mulle välittyi ehkä hieman surumielisiä fiiliksiä, jopa ehkä apeuttakin. Toisaalta huomio kiinnittyi hieman erilailla yksityiskohtiin (sulla on mahtavat huulet ?) kuin ennen. Hymy on loistava asuste ja sopii sulle, mutta nämä kuvat toivat särmää ja jotenkin mielsin ne intiimeimmäksi kuin “suoraan kameraan hymykuvat”. Katsoja pääsi ikään kuin lähemmäs (ja joukossa oli enemmän lähikuvia kuin yleensä). Eli mahtavia kuvia, vaikka ehkä ominta sua ovat ne hymykuvat.

    • Vitsi miten mielenkiintoisia huomioita ja näkökulmia! Kiitos ihana Saaramaria! <3 Ja tosiaan, vaikka hymy on se "oma juttu", niin on todella mielenkiintoista kokeilla rajojaan ja käydä sen oman hyvän fiiliksen alueen ulkopuolella. Siitä voi oppia uuttakin ja toivottavasti voin näinkin erikoisella muutoksella tuoda blogiinkin "jotain uutta", kun yritän puskea niitä omia rajoja. Kiitos taas sun ihanasta ja analysoivasta kommentista <3

  • Hanna

    Oma reaktio oli puhtaasti “Ompa tyylikäs”. Tajusin hymyilemättlmyyden vasta kun luin tekstin. Eli ei ainakaan häirinnyt :)

    • Kiva, että oli tuollainenkin reaktio! :) Oli itselle hyvin erilainen, mistä syystä oli myös todella kiva toteuttaa. Aina kiva vähän puskea oman mukavuusalueen ulkopuolelle, jos vaikka joskus sieltä jotain löytäisikin! :)

  • m

    Sullahan on jo uusi riipus tossa kaulakorussa! :)

    • Joo on! <3 Tarkkasilmäinen olet :) Sain äitienpäivälahjaksi <3

      • m

        Joo, tai sit mul ei vaa oo omaa elämää! :’D vitsi vitsi! :D

  • Muru, en meinannut tunnistaa sinua ilman hymyäsi <3

    • Ymmärrän hyvin – en mäkään! :D

  • Hmm, erilaisia toki ovat kuin kuvasi yleensä, ja hymysihän on aivan ihana! Mutta täytyy kyllä sanoa, että nämä kuvat (etenkin ensimmäinen) panevat katsojan miettimään, mitä mahdat ajatella, kun valloittava hymy ei sitä paljasta. Kokeile ihmeessä toistekin “vakavampia” ilmeitä, you can pull them off!

    • Kiitos kovasti kauniista sanoista! On tosiaan minulle hyvin erilaista, mutta siksi tämä olikin todella mielenkiintoista ja opettavaa kokeilla. Oman mukavuusalueen ulkopuolella on aina välillä hyvä käydä – jospa sitä voisi jotain oppiakin! :)