Älä ärsyynny, vaan uskalla katsoa peiliin
18.4.2017“Ärsykkeen ja reaktion välissä on tyhjä tila. Tuossa tilassa meillä on voima valita reaktiomme. Reaktiossa on kasvumme ja vapautemme.”
-Viktor Frank
Kuinka monesti kuulet itsesi toteavan, että jokin ärsyttää sinua? Se jokin voi olla toinen ihminen, yleinen asia, tai vaikkapa sinä itsesi. Joku ärsyttää niin kovin, mutta et tiedä mikä siinä oikein niin pääsee ihon alle. Kunhan vain ärsyttää. On olemassa universaaleja ärsykkeitä, kuten esimerkiksi kynnet liitutaululla. Mutta sitten olemassa on myös valtava määrä yksilökohtaisia ärsykkeitä. Tässä postauksessa mietin sitä, miksi tietyt ihmiset ja heidän toimintatapansa ärsyttävät sinua. On niin helppo tuomita toinen ja todeta, että tämä vain ärsyttää. Enemmän vaatii pohdinta miksi toinen ärsyttää? Usein kun kyse ei ole siitä toisesta ihmisestä. Se syy löytyy sinusta itsestäsi.
coat ZARA
blazer ZARA
top ZARA
pants HUGO BOSS
shoes CHRISTIAN LOUBOUTIN
bag YSL
earrings THOMAS SABO / saatu
Kuinka moni on kuullut hollantilaisen liiketoiminta-analyytikko Daniel Ofmanin perusominaisuuksien kvadrantista? Sen mukaan meillä jokaisella on perusominaisuutemme – ne muutamat luonteenpiirteet, jotka meitä vahvimmin kuvastavat. Näihin perusominaisuuksiimme liittyy myös huonot puolet, niiden haasteet ja allergiat. Nämä allergiat ovat ärskykkeitämme. Asioita, mitkä meitä muissa ärsyttävät.
Otetaanpa esimerkki. Yksi vahvuuksistani on hyvät organisointitaidot. Saan siitä usein kehuja ja itsekin sanoisin päättäväisyyden olevan yksi vahvimpia piirteitäni. Minulle on luontaista nähdä mitä tulee tehdä, miten ja milloinkin ollakseni mahdollisimman tehokas. Asiat hoituvat kanssani ajallaan. Mutta kun tämän piirteen vie yli, niin siitä voi saada helposti kontrolloivan kuvan. Vaara on, että minut nähdään pomottelevana, koska minulla on aina suunnitelma sille, miten asiat tulisi hoitaa. Haasteeni onkin, että antaisin enemmän tilaa muille. Sen sijaan että minulla olisi niin kova kiire aina heti toimia, niin pohtisin ja punnitsisin asioita tarkemmin. Olisin kärsivällisempi. Pysähtyisin useammin ja miettisin, onko minun tapani sittenkään se “paras” tapa. Minusta puuttuu tietynlainen rauha ja harkitsevuus. Unohdan punnita muiden tunteet, kun minulla on niin kiire toimia “oikein” ja tehokkaasti. Mutta kun joku on liiankin kärsivällinen, näen sen saamattomuutena. Se on allergiani ja sitä minun on vaikea sietää. Se että puhutaan asioista, mutta ei tehdä mitään asioiden muuttamiseksi, ratkaisemiseksi tai toteuttamiseksi saa minut repimään hiuksia päästäni. Mutta aina kun tällaisen asian kokee ärsyttävän jossain toisessa ihmisessä pitää muistaa, että juuri häneltä voin oppia. Meillä kaikilla on hyvät ja huonot puolemme. Toisen kärsivällisyydestä ja harkitsevuudesta minä voin kasvaa ja saada toimivempia työkaluja elämääni, ettei arki menisi niin suorittamiseksi ja muistaisin aina katsoa asioita mahdollisimman monelta kantilta. Tasaisin väliajoin tekee hyvää pysähtyä ja arvioida niitä omia toimintapoja. Voisinko sittenkin toimia toisin?
Joten seuraavan kerran kun huomaat ärsyyntyväsi jostakusta, uskalla sittenkin katsoa peiliin. Mitä ärsytys kertoo sinusta? Voisinko ärsyyntymisen sijaan sittenkin oppia jotain? Koska ärsyyntyminen ei auta mitään. Se luo vain huonoa ilmapiiriä ja voi pahimmillaan yltyä jopa koko elämää kontrolloivaksi negatiivisuudeksi. Sen sijaan uskalla tutkia itseäsi ja ottaa opiksesi. Tee reaktiosta positiivinen ja sen myötä kehittävä. Koska vain meidän omassa kasvussamme pilee vapaus ja rauha ärsykkeistä.