CATEGORIES

enter search term

Suden voima piilee laumassa

4.5.2017

Vanha sananlasku sanoo, että “nainen on naiselle susi”. Vaikka sanonta on vanha, niin ikäväksemme lauseeseen törmää harmittavan usein nykypäivänäkin. Ajatuksen peränä on se, että naiset ovat kilpailuasetelmaan joutuessaan kateellisia. Sen sijaan että kateutta yritettäisiin käyttää positiivisena kannustimena, niin kateus käännetään negatiiviseksi kyräilyksi, jonka tavoitteena on tuoda se toinen alas sen sijaan, että itse nousisi yhdessä ylös.

top LINDEX / saatu
pants GINA TRICOT / saatu
shoes TORY BURCH
bag YSL
earrings THOMAS SABO / saatu

Kateus on äärimmäisen normaali ja inhimillinen tunne. Me kaikki koemme kateutta joskus. Mutta se mikä pitäisi huomioida, on negatiivisen ja positiivisen kateuden ero. Positiivista kateutta on todeta suoraan toiselle ihanasta asiasta, että “Mahtavaa! Kylläpä olen nyt kateellinen. Tuon minäkin haluan saavuttaa!” ja rohkeasti ryhtyä kehittämään itseään ja omia toimintatapoja. Negatiivinen kateus taas kääntää toisen onnistumisen siihen mietintään, että mitä tämä toinen henkilö mahdollisesti tekee huonosti tai huonommin kuin sinä, ja yrittää saattaa toinen henkilö sitä kautta epäimartelevaan valoon. Täysin hyödytöntä energian käyttöä, joka ei vie mihinkään. Ainoastaan hidastaa oman kehittävän tien rakennusta. Joten ensi kerran kun tunnet kateutta huomioi oma reaktiosi.

Henkilökohtaisesti en suostu “nainen on naiselle susi” -ajatteluun. Minusta kukin luo oman realitettinsa. Uskon vahvasti siihen, että pisimmälle pääsee aina toisia auttamalla. Vain oman navan miettiminen on hyvin lyhytkatseista. Pisimmälle pääsee auttamalla muita eteenpäin, koska varmasti tulee aika, että sinäkin tarvitset sen toisen apua. Hangessa jaksaa paljon paremmin vaeltaa, kun on toinen vieressä puskemassa eteenpäin. Miksi ihmeessä jotain ihanaa pitäisi saada toiselta pois? Eikö parasta olisi, jos sitä ihanaa kohti voitaisiin kulkea yhdessä – toisistamme tukea saaden? Koska onnellisuus on matka, ei määränpää. Joten jos vanha sananlasku pitää pintansa, niin vaihdetaan me sen suden ajatusmallia. Kuten viidakkokirjan Rudyard Kipling kirjoitti:

“For the strength of the Pack is the Wolf, and the strength of the Wolf is the Pack”

Joukossa olemme aina vahvempia. Joten kannustetaan ja autetaan toisiamme aina eteenpäin. Niin me kaikki voitamme.

Kuvat Kira Kosonen

40 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • FaktaaFaktaa
    6.05.2017 - 20:11

    Hieno kirjoitus, mutta on fakta, että aina et voi tehdä mitään toisin. :) Jokainen päättää itse lähteekö pahanpuhumiseen mukaan. :) Sillä on yleensä seurauksia kohteen elämään. Ja nämä jauhajat kyllä ovat siitä täysin tietoisia. :)

    Reply
    • Hanna
      7.05.2017 - 16:11

      Siis niin hyvä kommentti! Olen niin samaa mieltä ja miettinyt tätä paljon. Ihmisiellä on AINA mahdollisuus olla lähtemättä mukaan pahanpuhumiseen. Itse teet oman realiteettisi. Minua ottaa korvaan joka kerta jos joku arvostelee henkilöä, joka ei ole paikalla. Olen tehnyt ihan tietoisen päätöksen, että olen aina “sen puolella” joka ei ole paikalla. Tai lähinnä yritän miettiä aina sille toiselle miksi asia voi olla tietyllä tapaa. Koska jos joku puhuu toistuvasti pahoja toisesta, on se varmaa, että hän tekee myös sen saman sinulle kun sinä et ole paikalla. Ainut mitä olen huomannut, että yllättävän usein ihmiset eivät pidä siitä ja kääntävät myös osan vihastaan sinuun, jos et lähde pahanpuhumiseen mukaan. Koska hei kaipasivat vertaistukea ja nyt sen sijaan kun sitä ei heru niin oletkin “tämän toisen puolella” vaikka oikeastihan ei ole millään muulla puolella kun haluaisi vain että kaikki yrittäisivät ymmärtää toisiaan. Ah. Loistava aihe. Tästä kirjoitan vielä!

      Reply
  • Minni
    6.05.2017 - 15:45

    Tärkeästä aiheesta kirjoitat todella hienosti. Parhaimmillaan pieni kateus voi siivittää itseä parempiin tuloksiin, mutta turha itsensä vertailu muihin vain lamauttaa ja tekee katkeraksi. Itse ainakin yritän keskittyä niihin asioihin, jotka minulla ovat hyvin ja jotka tuovat onnea joka päivä. :)

    Olen toiminut kohta pari vuotta yrittäjänä ja saanut huomata kuinka meidän vielä pienellä alalla on aivan mahtava tekemisen meininki ja ystävällinen asenne. Kaikkia autetaan, oli henkilö sitten omasta tai naapurifirmasta. Ei ole väliä ollaanko miehiä, naisia, aloittelijoita vai jo alan konkareita, koska kaikilla on palo ajaa omaa alaa eteenpäin ja positiivinen, toisia kunnioittava asenne. Toisten menestyksestä on helppo iloita ja uskonkin, että yhteen hiileen puhaltamalla ihan jokaisella on mahdollisuudet menestyä. :)

    Reply
    • Hanna
      7.05.2017 - 16:14

      Olen niin täysin samaa mieltä kanssasi ja niin täysin ymmärrän tuon ilosi hengestänne! Itsekin olen ihan samaa mieltä omasta lähipiiristäni ja alani ihmisistä. Juuri näin. Pitää aina auttaa eteenpäin. Me suomalaiset todella tarvitsisimme sitä. Yhteisöllisyys on hyvin tärkeää ja auttaa niin moneen asiaan. Voimme paremmin ja menestymme todennäköisemmin kun meillä on ympärillä muitakin. Kiitos kommentistasi. Aivan samaa mieltä.

      Reply
  • rosa
    6.05.2017 - 07:37

    Aivan mieletön postaus jälleen. Niin puhutteleva aihe. Arvostan tuota, että puhut asioista niiden oikealla nimellä. Tietenkin kateus on inhimillinen tunne, se kuka väittää ettei ole kateellinen ikinä, valehtelee silmät päästänsä. Ja sekin on huomioitavaa, että niin kuin vaikka vihan tunne, se on ohimenevä. Saattaa hetken kokea sen, ja sitten kääntää sen niin kuin positiiviseksi. Ajan kanssa.

    Reply
    • Hanna
      6.05.2017 - 08:59

      Ihanaa, että pidit ja sait kiinni ajatuksestani! :) Kyllä. Kateus ei saa hajoittaa. Parhailmmillaan se rakentaa! Reaktiossa piilee rauha kateudesta. Vaatii enemmän, mutta antaakin enemmän kun sen kääntää positiiviseksi. Ajan kanssa indeed <3

      Reply
  • Mariia
    5.05.2017 - 21:37

    Kauniisti kirjoitettu. Välillä itse huomaan olevani teille bloggareille niin kateellinen ettei henki kulje, mut sitten tajuan etten materiaa vastaan ikinä vaihtaisi anonyymiyttäni! Päädyn olemaan tyytyväinen ja kiitollinen lukija.? ? Sinä olet kyllä genressäsi harvinaisuus – harmi sinänsä – sydämesi on niin oikealla paikallaan ja sanoihisi on helppo uskoa, ne eivät tunnu päälleliimatuilta. Vaikutat oikeasti kiitolliselta onnellisesta elämästäsi ja sinulla riittää aitoa empatiaa ja kiinnostusta lukijoitasi kohtaan. Näin nelikymppisenä lukijana tunnut vuosiasi kypsemmältä. Samasta susiaiheesta juuri kirjoittanut uunituore äiti ja kollegasi oli aivan eri sfääreissä tyylissään joka sai sinut vaikuttamaan entistäkin fiksummalta; hyvä synnyttää hyvää. Aurinkoista kevätkesää! ?

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 22:01

      Kiitos kovin. Hienoa, että ajatukseni välittyi, koska nyt uudestaan luettuani pelkäsin, etten tätä nopeasti kirjoittaessani osannut tarpeeksi hyvin tuoda esiin sitä, että minusta tosiaan me naiset olemme upeita ja vanha sananlasku sietäisi romukoppaan. Ja tosiaan, tämä anonyymius on todellakin asia, mitä itsekin joudun kovasti miettimään. Itsekään en aikanaan kertonut edes nimeäni tai alunperin edes kasvojanikaan! :D Mutta aika muuttuu ja välillä pitää pysähtyä miettimään mikä on itselle sillä hetkellä se paras tapa toimia. Ymmärrän erinomaisesti, että siitä omasta anonyymiydestä ei halua luopua. Meillä kaikilla on niin eri elämäntiet, että kaikilla on syynsä omiin valintoihinsa. Kiitos niin suuresti todella kauniista sanoistasi, mutta pakko sanoa että bloggaaja kehen viittasit on myös minun ystäväni ja ymmärrän häntä. Hän on uunituore äiti, joka saa todella paljon kohtuutonta arvostelua osakseen. Me kaikki olemme eriliaisia ja tekee aina hyvää yrittää ymmärtää mistä se toinen tulee. Koska todella sydämessäni olen sitä mieltä, että me kaikki olemme aivan samalla viivalla. Sen hyväksyminen ja omaksuminen tuo niin valtvasti rauhaa ja siksi on helpompi kulkea yhdessä ja nauttia siitä, että on se lauma rinnalla <3 Kiitos ja aurinkoista kevätkesää sinnekin! :)

      Reply
  • Maija M.
    5.05.2017 - 13:42

    Kyllä sitä joskus on joutunut todistamaan elämässä, miten nainen on naiselle susi. Mutta ihan yhtä lailla mies voi olla sitä miehelle. Kilpailullisuus liitetään miehuuden peruspiirteisiin, mutta sanoisin, että naisetkin kilpailevat, mutta eri tavoin. Naisilla kilpailu tuntuu olevan enemmän kilpavarustelua, joka liittyy niin materiaan kuin matkoihin. Tällaiseen olen törmännyt useasti omassa elämässäni ja se on hirveän ikävää. Mun mielestä kilpailu kuuluu vain huippu-urheiluun. Toki myös itsensä kanssa voi “kilpailla” ja näyttää itselleen, että pystyy jossakin asiassa parempaan suoritukseen kuin viimeksi, oli kyse sitten opiskelu- tai työelämästä tai vaikka harrastuksesta.

    Omiin havaintoihini ja kokemuksiini perustuen uskon myös, että kaikenlainen turha kilpailu ja kilpavarustelu liittyvät vahvasti huonoon itsetuntoon ja omaan epävarmuuteen. On tosi sääli, mitä kaikkea huono itsetunto voi ihmisen elämässä aiheuttaa.

    Vaikka kilpailua maailmassa on, niin itse ei sellaiseen tarvitse lähteä mukaan. Muut voivat kilpailla keskenään niin paljon kun haluavat. Onneksi elämässä on saanut huomata, että todelliset ystävät eivät kilpaile toisiaan vastaan yhtään missään, vaan tsemppaavat toinen toisiaan. Yhdessä todella on helpompi siellä umpihangessa kahlata :) Tämä oli hyvä pohdiskeleva postaus, kiitos siitä! :)

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:22

      Olen ehdottomasti sitä mieltä että ei koskaan pitäisi vertaa itseään muihin ja sitten sitä kautta kokea “kilpailua”. Olen täysin samaa mieltä myös siitä, että tämä on universaali asia. Ei tosiaankaan vain naisiin kohdistuva. Lähinnä siksi harmittelin, miksi juuri nainen on naiselle susi. Koska kaikkialla on myös sitä negatiivista kateutta. Ja ihanaa, että sinulla on sama tilanne kuin minulla. Paljon helmpompi vieroksua tuota sanontaa, kun omasta lähipiiristä on kokemus, että kuljetaan mielummin rinta rinnan. Mutta toki ikäkin tuo näihin oman kasvunsa. Kiitos kovasti omasta pohdiskelevasta kommentistasi! :)

      Reply
  • Sudenkaveri
    4.05.2017 - 23:08

    Valitettavasti itse olen monesti törmännyt juuri sellaisiin “susinaisiin”, jotka eivät voi elää rauhassa, jos kavereilla on tyylikkäämmät vaatteet/komeampi poikaystävä/monipuolisempi elämä jne. Yhden kanssa minun ystävyys loppuikin juuri tästä syystä, koska yhtäkkiä minun elämä meni parempaan suuntaan eikä se kaveri enää ollutkaan porukan keskipiste. Ja itsensä kehittämisen sijaan hän vain syytti minua siitä, että muutuin. Mielestäni tähän naiskilpailuun kaikista eniten vaikuttaa oma itsetunto, koska se, joka on itsevarma, ei koe tarvetta kilpailla muiden kanssa:)

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:27

      Tämä on todella valitettavaa, toki kaikki varmaan ovat näin joskus kokeneet jostain suunnasta? Mutta kasvua on myös ymmärtää olla ottamatta asiaa itseensä. Nähdä, että toinen voi huonosti ja sinä et todellakaan ole se syy. Silloin ystävä voi ehkä todella eniten sinun apuasi kaivatakin, vaikka sen antaminen voi sillä hetkellä tuntuakin vaikealta. JA olen täysin samaa mieltä. Siihen vaikuttaa juurikin se itsetunto. Se lähtee niin syvältä sisältä, mutta ystävänä sitä voi yrittää kuitenkin sitä toista ymmärtää ja auttaa positiivisella kannustamisella sitä toistakin ymmärtää ne omat parhaat puolet. Me kaikki kun olemme erilaisia. turha verrata. :)

      Reply
  • ReetaJohanna
    4.05.2017 - 21:20

    Tämä on mielestäni todella mielenkiintoinen aihe. Itse voin käsi sydämellä sanoa, että en kadehdi muita. Tai anteeksi, nyt puhuin pötyä, olen kateellinen ihmisille, jotka rakastavat duuniaan. Mutta muistan monta vuotta sitten nähneeni Juhani Palmun ja Tiina Jylhän haastattelun, kun he olivat vielä yhdessä. Jylhä voivotteli, miten kateellisia suomalaiset ovat. Juhani Palmu sanoi siihen, että hänen mielestään kyse ei ole kateudesta, vaan siitä, että ihmiset arvostavat eri asioita. Ja tajusin siinä itsekin, että niinhän se yleensä on. Oikeasti ja rehellisesti kateellisiakin on, mutta usein on tosiaan kyse siitä, että miten ihminen arvottaa tiettyjä asioita. Itse yritän ajatella, että onko jonkin toisen huippuduuni tai lottovoitto tai uusi laukku minulta pois. Hän ei ole sitä minulta vienyt, joten miksi siitä hampaita kiristelisin. Ja kuten jo mummuni aikoinaan sanoi “jokaisella on ristinsä kannettavana”. Pieni, kaunis sana tai kehu toiselle, ventovieraallekin, tekee omankin olon lämpimäksi.

    Ihanaa kevään jatkoa!

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:31

      Ah miten hyvä kommentti! Niin kivasti pohdittu! Kiitos tästä! Aina pitäisi kehua ja sanoa se positiivinen asia toisesta mikä tulee mieleen, se antaa itsellekin paljon positiivista mieltä!
      Kateellisuus on universaalia. Ei vaan suomalisten vitsaus. Tai varsinkaan vain naisten. Mutta juuri tietynlainen kypsyys kaikkien pitäisi ymmärtää siihen, että miten sitä tunnetta tulisi käsitellä niin, että se rakentaa hajoittamisen sijaan olisi tärkeää. Kiitos sinulle tästä ja ihanaa kevättä sinullekin! :)

      Reply
  • Saaramaria
    4.05.2017 - 21:13

    Kyllä! Ja niin tärkeää tunnistaa ja rehellisesti itselleen myöntää ne negatiiviset, vaikeatkin tunteet ja ajatukset, jotta niitä voi työstää ja omaa suhtautumista ja ajattelumalleja muuttaa.
    Mä oon joskus miettinyt tätä negatiivista kadehtimista huomatessani, että tuntuuko se oma menestys kadehtijasta jotenkin paremmalta, jos joku muu ei menesty. Ihan kuin menestystä olisi maailmassa rajallinen määrä, ja toisen menestys olisi itseltä pois.
    Mutta tärkeää on jatkaa positiivisen ajattelun ja toisten tukemisen kierrettä, mikään ei pysäytä negatiivisuutta tehokkaammin!

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:34

      Siis se on juuri näin. Pitää ymmärtää että kateutta on kaikilla. Mies, nainen, suomalainen ei suomalainen. Sitä pitäisi vaan ymmärtää että reaktion kateuteen tulisi olla rakentava, ei hajottava. Keskittyä siihen positiiviseen ja sanoa se ääneen. Se tuo niin paljon enemmän energiaa, millä voi tehdä hyvää ja viedä asioita eteenpäin. Ja niin samaa mieltä! “Kill them with your kindness”. Koska jos siihen “kyräilyyn” törmää niin juuri se toinenhan sitä hyvää tarvitseekin. Yritetään mekin ymmärtää ja auttaa sitä toista. Koska sillä pääsee kaikki pidemmälle.

      Reply
  • sanna
    4.05.2017 - 19:07

    Olen työskennellyt vuosia useissa miesvaltaisissa työpaikoissa ja omasta kokemuksetani voin kertoa, että naisten välillä tapahtuva loan heitto on kevyttä tavaraa, siihen mitä miesten välillä tapahtuu.
    Ehkä vähän asian vierestä, mutta arvostan valtavasti naiskollegoitani, ystäviäni ja muita kanssa sisaria. Kaikkia joita hölmöissä sanonnoissa ihan turhaan parjataan.
    Ja kyllä minä miehistäkin tykkään, kun ovat hyvällä tuulella.

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:36

      :D Ihana kommentti! Olen ihan samaa mieltä. Me naiset olemme ihan huikeita. Vanhoista sananlaskuista sietäisi moni romukoppaan. Ja siis aivan samaa mieltä siinä, että kateutta on jokaisella. miehellä, naisella, suomalaisella ei suomalaisella. Siihen reagointi olisi vain se, mihin meidän tulisi kiinnittää huomiota. Joukossa ollaan kaikki vahvempia. Niin miehet ja naisetkin! :)

      Reply
  • Mims
    4.05.2017 - 18:50

    Tan takia sun blogi on paras! Uskon myos siihen etta mita annat muille, se palaa itsellesi. Karma, Law of Attraction. Kumpa nama asiat olisivat selkeempia muillekkin!

    PS. Ihania kuvia espanjasta!

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:38

      Voi kiitos kovin, että viihdyt seurassani! <3 Ja niin uskon siihen, että luot oman realiteettisi. Jos tuntuu siltä, että "kaikki" ovat ilkeitä susinaisia, niin ehkä myös kannattaa uskaltaa katsoa peiliin? Olisiko omissakin tomintatavoissa silloin petraamisen varaa? EHkä olen onnekas, mutta olen maailman onnellisin ja kiitollisin omista naisystävistäni. Mikä vertaistuki ja energia! <3 Heidän kanssaan jaksaa läpi sumeimpienkin ruuhkavuosein <3 Kiitos <3

      Reply
  • Satu
    4.05.2017 - 18:31

    Kyllä se vaan on niin, että keneltäkään ei saa kadehtia mitään pois, mutta itselleen saa haluta samaa? Mä haluan samanlaiset hohtavanvalkoiset hampaat kun Sullakin on❤

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:39

      SInä olet ihana! Ja hei saat! Valitse valkaiseva hammastahna! Mulla ollut aina käytössä ja toimii! Tosin nyt kahvin kulutus on lapsien myötä kasvanut niin tekee mullekin kohta ikä tepposet ja joutuu kohta turvautua johonkin järeämpään :/

      Reply
  • Havaintojavain
    4.05.2017 - 17:42

    Kateus voi syntyä myös niistä lähtökohdista, jotka kukin saa elämään. Ei ole helppoa aina ymmärtää miksi toiset ovat etuoikeutetummassa asemassa kuin toiset. Sen vuoksi minusta ei voida aina sanoa, että oma tilanne johtuu vain omista ajattelu- ja toimintatavoista. Tottakai niilläkin on merkitystä, mutta jotkut toiset vain joutuvat tekemään niin paljon enemmän saavuttaakseen aseman joka muilla on jo syntyjään – jos edes ikinä niin pitkälle pääsevät.

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:40

      Sekin on totta. Elämä ei todellakaan ole reilua. Nallekarkit ei todellakaan mene tasan.Ymmärrän hyvin, että tällaisessa tilanteessa tällainen ajattelu voi olla hurjasti vaikeampaa.

      Reply
  • Haidi
    4.05.2017 - 17:05

    Itsekin törmää kyseiseen lausahdukseen ihan liian usein. Näissä tilanteissa on vaan kiittänyt onneaan, että ympärillä on ystäväporukka joka toimii laumamentaliteetilla. Toisen menestys ei ole itseltä pois vaan aina syy iloita ja juhlistaa! Sen eteen on aina tehty töitä ja eikös ystävät ole sitä varten, että toisiamme autetaan ja juhlitaan niissä ylä- ja alamäissä :) ja toki kateuttakin voi välillä olla, mutta sellasta tervettä mistä puhuit, minkä ottaa sitten motivaation kannalta! Ja vitsi miten ihamat kuvat ja toi paita, love it!

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:41

      Tää on juuri näin! <3 Sait täysin kiinni siitä ajatuksestani mitä hain! <3 Ihanaa että ymmärsit sen, koska nyt kun tätä kirjoitustani luin uudestaan niin mietin että saikohan tästä vähän väärän kuvan :/ Tarkoitus oli enemmänkin todeta, että musta me naiset(kin) ollaan huikeita eikä mitään ilkeitä susia toisillemme.

      Reply
  • Katja
    4.05.2017 - 16:22

    Täytyy kyllä myöntää että olen usein melkoinen katkera susi, sellainen “kaikilla muilla menee aina paremmin kuin mulla”- ajattelu on liian helppoa. Mutta totuushan tosiaan on se, että jos jollain toisella on jotain, niin se ei vie sulta mitään pois. Päinvastoin, toisen onnistumisesta voi saada parhaillaan inspiraatiota ja voimaantumisen tunnetta. En kuitenkaan ole siis sellainen että lyttään ääneen toista tai toisen saavutuksia kateuden takia, vaan se negatiivisuus ilmenee vain omien ajatusten tasolla. Pitäis silti oman mielenrauhan vuoksi oppia tästä pois..

    Ehkä se on vaan tää some mikä sitä eniten aiheuttaa, kun sinne laitetaan aina vaan ne parhaat jutut eikä niitä huonompia. Pitääpä muistaa lähdekritiikki, harvan elämä on läheskään sellaista mitä some antaa ymmärtää ;)

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:43

      Hei nostit tosi hyvän esimerkin. SOme. Se tosiaan vääristää niin paljon. Ja ihan turhaan myös luo aivan vääristyneitä kuiluja toisten välille joka saattaa ruokkia sitä, ettei toista ymmärrä! Somesta voi saada kaikkien elämästä paljon ruusuisemman kuvan kuin mitä todellisuus ja sitten anonyymisti on helpompi myös sitä vihaa purkaakin kuin mitä ehkä muuten kehtaisi sanoa. Se on somen huono puoli, koska se vääristää kaikkien totuutta. Juuri näin. Hyvä pointti. Pitää aina muistaa somessa, että se on aina vain se kuori.

      Reply
  • Eveliina
    4.05.2017 - 16:02

    Minusta tuntuu että etenkin bloggaajat jatkuvasti puhuvat tästä asiasta. Tai oikeastaan nettikiusaamisesta yleisellä tasolla, joka mielestäni linkkautuu tähän otsikkoon.
    Enkä edes seuraa enää blogeja aktiivisesti. En edes tätä blogia. Jossain vaiheessa kuvat ja aiheet alkoivat tulla korvista ulos. Tulee edelleen.

    Minusta on turha yleistää, osa naisista (ja miehistä) puukottaa selkään, osa kannustaa. Ehkä itselle on tärkeintä löytää selviytymiskeinot kaikkiin tilanteisiin. Siinä on haasteensa. Olen kyllä
    huomannut (ylempi toimihenkilö IT-alalla) omassa työssäni että helpoiten hommat hoituvat miesten kanssa, etenkin jos on kerran tavattu kasvotusten. Aina siihen ei ole mahdollisuutta, kun työskentelemme eri maissa ja useilla paikkakunnilla. Mutta kyllä
    naistenkin kanssa asiat rullaavat, yritän kohdella heitä enemmän “silkkihansikkain”.
    Jokaisesta kohtaamisesta oppii ja se tästä hommasta tekee mielenkiintoisen.

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:47

      Ah voi että. Olen pahoillani, että sait varmaankin väärän käsityksen kirjoituksestani. En itseasiassa miettinyt millään tapaa nettikiusaamista tässä. Minun tarkoitukseni oli siis tosiaan enemmänkin se, että tämä ei saisi mitenkään vaan kohdistua naisiin. Kateus on universaalia. Miehet, naiset, suomalaiset, ei suomalaiset. Koska oma kokemus elämäni naisryhmistä on enemmänkin vain voimaannuttava. Oma arki on siksi niin suureksi osaksi niin mahtavaa, että minulla on nämä ystäväni ja kanssasisareni, joiden kanssa mennään eteenpäin ja tuetaan toinen toisiamme. Lähinnä haluaisin tuosta vanhasta sananlaskusta eroon! :D Joten phahoitteluni, etten tarpeeksi hyvin kyennyt tätä ajatustani selkeyttämään :/ Mutta juuri kuten sanoit. Kaikki ovat erilaisia ja sitä pitäisi kunnioittaa! :)

      Reply
  • Laura
    4.05.2017 - 15:47

    Amen <3 :)

    Reply
  • Jonna
    4.05.2017 - 14:02

    Hieno kirjoitus, Hanna. Valitettavasti olen itse jotunut työelämässä kokemaan “nainen on naiselle susi” -meininkiä. Naisilta (itseäni huomattavasti vanhemmilta) ne ikävimmät kommentit ja vähättelyt ovat tulleet. Jos me naiset emme itse ole tosissaan halukkaita muuttamaan maailmaa ja parantamaan naisten asemaa esim. juuri työelämässä, niin hidasta on kehitys positiivisempaan. Toivon, että tyttärilläni on aikanaan helpompaa. Pieni vuodatus tähän ?

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:48

      Niin ikävää, mutta valitettavaa, että jokainen on joskus siihen itse syyllistynyt ja sitä kokenut. Ehkä iän myötä tulee enemmän se ymmärrys siitä että kateus on normaali tunne, mutta sitä pitäisi osata käsitellä. Se ei saisi hajottaa. Sen tulisi rakentaa. Yritetään me siis olla itse se muutos jonka maailmassa haluamme nähdä! :)

      Reply
  • Oona
    4.05.2017 - 13:11

    Olen aina ollut sitä mieltä että suomen kielessä kuuluisi olla kaksi sanaa kateellisuudelle, koska juuri tuo positiivinen kateus on sitä hyvää ja pelkkä kateellisuus tarkoittaa aina joltain toiselta pois sitä mitä tahtoo itselleen. Kateellisuus voi olla hyvällä tasolla kehittävää.

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:49

      Juuri näin. Onkohan sille? :O Vai kehitetäänkö? :D Ideoita? :)

      Reply
  • Laura
    4.05.2017 - 10:38

    Jälleen kerran aivan mahtava teksti. Kiitos Hanna hyvien sanomien levittämisestä! <3

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:49

      Ihanaa, että pidit <3 Ja ihana kuulla, että se positiivinen viesti joka siitä piti tulla niin välittyi sinulle! <3

      Reply
  • Saara
    4.05.2017 - 07:38

    Kateus on inhimillinen, mutta ruma tunne. Jos huomaan tuntevani kateutta, silloin katson peiliin ja pitkään, koitan miettiä miksi en osaa iloita toisen puolesta ja miten voisin oppia. Myös usein ilkeilyjen kohdetta kannustetaan sanomalla, että ilkeilijät ovat “vain kateellisia”, ihan kuin tällä perusteella rumat sanat ja teot muuttuisivat jotenkin ilon aiheeksi. Haasteiden ja koettelemusten äärellä on helppo saada kannustusta, mutta iloja ja onnistumisia ei kovin monen kanssa olekaan niin helppo jakaa.

    Reply
    • Hanna
      5.05.2017 - 21:52

      Se on niin totta. Kateus on tavallaan ruma tunne, mutta se on inhimillen. Sen voi kääntää voimavaraksi. Se vaan vaatii itseltä paljon enemmän kuin se negatiivinen. Me kaikki olemme tähän syyllistyneet, mutta iän myötä ehkä kehittyy myös se kypsyys katsoa asiota vähän monimuotoisemmin kuin vain syytellä syyttävällä sormella muita. Tietynlainen ymmärrys. “Kateus-kortti” ei tosiaan vie sitä pahaa oloa pois, mutta sen ymmärrys kylläkin, että se mitä se toinen tekee/sanoo sinusta ei kerro juuri niinkään sinusta, vaan hänestä.

      Reply

    • RELATED POSTS