Älä anna oikeutesi jyrätä inhimillisyyttä

Viime viikolla kirjoitin pienien sanojen ja eleiden tärkeydestä. Ilokseni sain käydä aiheesta hyvää keskustelua kanssanne postauksen kommenttiboksissa. Siitä syntyikin kipinä tälle postaukselle. Vaikka sinulla on oikeus tehdä jotain, ei saisi unohtaa inhimillisyyttä sen yhteydessä.

Onko sinua koskaan harmittanut kun olet autolla ajaessasi antanut jalkankulkijalle tietä, mutta pienen käden heilautuksen sijaan sinulle suodaan vaan nopea katse varmistaaksesi että pysähdyt ja sitten ylitetään suojatie kasvot visusti katukivetystä tapittaen?

Tämä ajatus kirvoitti monessa ajatuksia. Miksi jalankulkijan pitäisi kiittää autoilijaa, jolla on väistämisvelvollisuus? Miksi kiittää asiasta, mikä sinulle kuuluu?

coat Zara
knit GINA TRICOT / saatu
pants SUPERTRASH
shoes TIMBERLAND / saatu
bag YSL

Jos miettisimme näin mustavalkoisesti omasta oikeudesta, niin miksi ihmeessä sitä kiittäisi esimerkiksi tarjoilijaa tai kassaneitiäkään? Se on heidän työtään ja heidän velvollisuus – voisi joku argumentoida. Onneksi kuitenkin valtaosa kiittää asiakaspalvelijaa asioinnin lopuksi. Se on itsestäänselvä asia, että heitä kiitetään. Tai ainakin pitäisi olla.

Mutta miksi sitä ei kiittäisi autoilijaakin, joka on juuri antanut sinulle tietä? Vaikka autoilijalla on siihen toki velvollisuus, ei se poista tapahtumasta inhimillistä tekijää. Siinä kahden ihmisen tiet kohtaavat ja molempien tulee huomioida toisensa. Miten paljon paremmin päivä molemmilla jatkuukaan kun tässä tilanteessa osapuolet soisivat toisilleen pienen käden heilautuksen ja ystävällisen hymyn. Vaikka johonkin on oikeus, olisi kuitenkin suotavaa huomata se toinen ihminen siinä tilanteessa. Ystävällinen kiitos ei vie keneltäkään mitään, vaan todennäköisesti vain antaisi ripauksen parempaa mieltä kaikille koko loppupäiväksi. Koska se tapitettu katukivteys nyt ei ainakaan hymyile takaisin.

Vaikka autolijalla on väistämisvelvollisuus, ei suojatielle yksinkertaisesti kannata pinkaista varmistamatta ensiksi, että autoilija näkee sinut. Älypuhelimien näplääminen ratissa tuntuu vain yleistyvän. On hyvä varmistaa, että autoilija varmasti näkee aikeesi ylittää tie. Oma elämäni merkitsee minulle niin suuresti, etten edes uskaltaisi pinkaista suojatielle sokeasti luottaen siihen, että kyllä minua väistetään. Kun näet autoilijan pysähtyvän ja antavan sinulle tilaa, on minusta korrektia heilauttaa kättä kiitoksen merkiksi ja suoda pieni hymy. Kiitos että näit minut. Kiitos, että sinäkin olet hereillä liikenteessä ja varmistat turvallisen ylikulkuni. Koska ikävä tosiasia on, että aika usein se auto ei suojatiellä edes pysähdy. Myös pienet poikani kiittävät jo automaattisesti suojatien eteen pysähtyneitä autoilijoita. Kuinka paljon he ilahtuvatkaan aina siitä, kun se autoilija vielä vilkuttaa heille iloisesti takaisin!

Massamme on paljon yksinäisyyttä. Tällaisilla pieneillä ja ystävällisillä eleillä voimme vaikuttaa suuresti yhteisöllisyyden tunteeseen. Kun näin pieni ele ei maksa mitään eikä vie sinulta lainkaan aikaasi, niin miksi emme sitä tekisi? Se voi vain ja ainoastaan antaa päivääsi lisää hyvää ja tehdä jopa enemmän toisen päivään kun voit ikinä tietääkään.

Kuvat Metti Forssell