CATEGORIES

Raskauden ja synnytyksen tabut

5.9.2018

Olen kolmen lapsen äiti ja takanani on myös kolme hyvin positiivista synnytystarinaa. Itse raskaudet eivät ole olleet minulle ne helpoimmat, mutta synnytyksestä voin jopa sanoa pitäväni. Joku saattaisi jopa sanoa minua hulluksi. Minulle synnytys on kuitenkin käsittämättömän euforinen hetki. Yhdeksän kuukauden harras odotus saapuu tiensä päähän ja pian saat syliisi sen pienen ihmeen, josta on tuleva maailmasi keskipiste lopun elämää. Vaikka omat kokemukseni ovat poikkeuksellisen euforiset, niin synnytyksen jälkeiset fiilikset eivät todellakaan kaikkilla ole samat. Kyseessä on kuitenkin tilanne, mitä et voi suunnitella.

knit SOFT GOAT
pants ANDIATA
bag LOUIS VUITTON
shoes LIDL

Mutta vaikka synnykseni menivät hyvin, liityi niihin paljon myös vaivoja ja asioita, mistä toivisin, että olisi puhuttu enemmän. Ns. raskauden ja synnytyksen tabuja, mistä vaietaan, koska ne koetaan noloina tai muuten epämukavina aiheina. Varsinkin esikoisen kohdalla oma toipuminenkin olisi saattanut sujua nopeammin, jos olisin tiennyt paremmin etukäteen mahdollisista epämukavistakin synnytyksen jälkeisistä vaivoista. Asiat ei välttämättä tunnu niin inhottavilta, jos tietää, että nämäkin kuuluvat asiaan. Metti & Hanna uusimassa podcast-jaksossa perehdytään juurikin raskauden ja synnytyksen tabuihin. Uusimman jakson voit kuunnella alta:

Kuvat Metti Forssell

24 comments

Comment

Your email address will not be published.

*

  • Sanne

    Ihan pakko tulla ensimmäistä kertaa kommentoimaan vaikka olenkin blogiasi jo useamman vuoden seurannut. Odotan ensimmäistä lasta ja tämä podi tuli kun tilauksesta :) Olen ensimmäinen ystäväpiiristäni joka saa perheenlisäystä ja mielenkiinnolla kuuntelin teidän höpinöitä ja varsinkin näistä tabuista. Ja vaikka ensimmäistä odotan niin olen sitä mieltä että kiva näistä myös ei niin kivoista vaivoista on kuulla etukäteen niin ei tule sitten aivan järkytyksenä jos niitä myös omalle kohdalle sattuu. Kiitos siis tästä! <3

    • Hei ihan mahtavaa! Todella kiva kuulla, että nämä asiat olivat sinulle ajankohtaisia ja ennen kaikkea helpottavia! Vaikka saattaa tuntua nyt, että onpa paljon kaikkea, niin sanon vaan että kyllä se on kaiken sen väärti ja nopeasti ne ovat ohitse <3

  • Johanna

    Moikka!

    Olipa todella onnistunut podcast, tykkään muutenkin tyylistänne puhua ihan vakavasta asiasta sopivan rennolla otteella. Oli mielenkiintoista kuulla teidän tarinoita raskaudesta ja synnytyksestä – itsellä kun molemmat menivät varmaankin niin kivuttomasti kuin mahdollista. En kokenut kertaakaan aamupahoinvointia saati noita teidän manitsemia tabuja – oli pakko vielä varmistaa mieheltä huomasiko hän jotain mielialanvaihteluja ja kuulemma ei :D

    Mutta imetys taas.. Se ei onnistunut minulla ollenkaan. Maito ei vain noussut vaikka kaikkeni sen eteen tein. Se on edelleen minulle hyvin kipeä aihe ja etenkin synnytyksen jälkeen tunsin hormonipäissäni suurta surua ja häpeää siitä, etten kykene ruokkimaan omaa lastani. Odotamme tällä hetkellä toista lastamme ja huomaan jännittäväni juurikin sitä, onnistuuko imetys taaskaan. Mutta nyt osaan onneksi suhtautua asiaan rennommin ja armollisemmin itselleni, hyvä tästä ensimmäisestäkin on tullut ja ainakin tiedän mitä “pahimmillaan” on luvassa :) Toivonkin, että tosiaan jossain kohtaa teette tästä aiheesta podin, sillä olisi mukava kuulla teidänkin ajatuksia. Itselle jäi vain sellainen olo, ettenpä olisi arvannut että kun raskaus&synnytys menee erinomaisesti, suuret haasteet voivat alkaa tässä kohtaa… Tämän olisin itse halunnut tietää, olin lähipiirissäni ensimmäinen joka kamppaili asian kanssa näin suuresti ja siskoni jopa lahjoitti litroittain omaa maitoaan sairaalalle :D Niin yksilöllisiä nämä jutut!

    Kiitos vielä ihanasta podistanne <3

    • Voi Johanna! Kuule juuri tänään nauhoitimme podin aiheesta! Tämä on niin yleinen äitien huoli, että toivomme voivamme tuoda samaistumispintaa ja vertaistukea aiheeseen. Imetys on monelle arka aihe ja meidän tulisi vain kannustaa toisiamme niissä päätöksissä ja tavoissa mitä kukin on halunnut noudattaa. Nämä, kuten totesit, ovat niin äärimmäisen yksilöllisiä asioita!
      Kiitos vielä kovasti kun kuuntelet ja toivottavasti tulevasta imetys-jaksosta on vertaistukea <3

  • StiinaP

    Laskeumat. Luepa niistä. Onnekas, että säästyit niiltä! Itse sain emättimen etuseinämän laskeuman ja vaikka lantionpohjalihasharjoitteluun erikoistuneen fysioterapeutin tehokkaiden ohjeitten avulla sain oireet lieviksi, laskeumaa ei saa parannettua ellei sitten leikata, ja siihen lähdetään vain jos oireet ovat pahat. Eikä leikkauskaan ole täysin riskitön, ja leikkauksenkin jälkeen laskeuma voi uusia. Vaihdevuosi-ikää odotellessa… Silloin vaivat yleensä pahenevat, ja niitä tulee niillekin joille ei vielä synnytysten jälkeen tullut. Jopa synnyttämättömille naisille. Itselläni riskitekijöitä olivat isokokoinen lapsi, perinnöllinen heikko kudostyyppi sekä monisynnyttäneisyys.

    Tästäkin asiasta pitäisi ehdottomasti puhua neuvolassa, koska aktiivisella lantionpohjalihasharjoittelulla raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen voidaan jopa estää laskeuman synty. Itse luulin synnytyksen jälkeen selvinneeni ilman laskeumaa (jota osasin pelätä siitä syystä, että äidilläni on laskeumia), mutta oireeni alkoivatkin monta viikkoa synnytyksen jälkeen! Kätilöni kanssa oli puhe laskemista, minun aloitteestani, ja jälkikäteen ihmettelen, miksei hän oikaissut käsitystäni, että laskeuma tulisi heti synnytyksen jälkeen tai ei lainkaan (tai vasta sitten vaihdevuosi-iässä), olisin varmasti tehnyt aktiivisemmin lantiopohjalihasharjoituksia jos olisin tiennyt ettei vaara ole ohi! Ummetus synnytyksen jälkeen lisää myös laskeuman riskiä. Ja kas, löytyyhän sieltä pöydältä niitä luumuja, mutta ei niitä juuri kehoteta syömään. Kakkoshädällä käynnistä kyllä kysytään, mutta ei kerrota mitä ummetus voi aiheuttaa ja miksi on tärkeää huolehtia ettei sitä tule (kertauksena: kun liika ponnistus lisää riskiä saada laskeuma). Ihmettelen näiden asioiden vähää esillä pitämistä: onko kyse tiedon puutteesta, välinpitämättömyydestä vai mistä ihmeestä? Olisi kiinnostavaa kuulla kätilöiden mielipiteitä.

    Lantionpohjalihasharjoittelu estää myös virtsankarkailua, joten tekin olisitte Metin kanssa hyötyneet siitä. :) saitteko neuvoja neuvolasta näistä harjoituksista?

    Onneksi oireeni ovat tätä nykyä lieviä, nyt vuosi synnytyksestä. Lähinnä vain se, että käyn vessassa joskus yöllä, ja useammin päivällä kuin ennen. Vessakäynnin jälkeen jää välillä olo kuin kaikki pissa ei olisi tullut, vaan voisi käydä pian uudelleen. Hankalaa selittää, kellä tätä ei ole. Iltaa kohden oire on voimakkaampi, aamulla tuskin huomattava. Kävellä voin, juosta en, tuskin koskaan, koska silloin tulee “pissaan kohta housuun”olo, mitä kävellessä ei nykyisin tule. Virtsankarkailusta en ole kärsinyt, onneksi.

    Mutta kiitos teille, tabuja kannattaa murtaa!! :)

    • Hei kiitos hurjasti tästä! Aivan samaa mieltä – näistä asioista olisi tosi tärkeä puhua enemmän! ja hei lantionpohjanlihasten tekemisestä oma äitini kyllä mainitsi monesti ja juurikin auttaisi virtsankarkailuun, mutta en tainnut olla tarpeeksi ahkera :/

      • Riikka

        Asun keski-Euroopassa, ja täällä lähes kaikki äidit saavat synnytyksen jälkeen lähetteen äitiysfysioterapiaan, jossa kuntoutetaan erityisesti alavatsan ja lantionpohjan lihaksia. En olisi kyllä ilman sitä tajunnut ollenkaan, miten isosta asiasta on kyse, ja suoraan sanottuna vasta fysioterapian avulla opin tekemään lantionpohjan harjoitukset oikein… :0

        • Hei tuo olisi ollut hyvä saada opastus täällä pohjolassakin! Nimittäin itse kyllä olen kuullut lantionpohjan lihastreenin tärkeydestä, mutta nyt mietityttää onko tullut tehtyä ne oikein?! :D

  • Ella

    Teillä on ihan paras podcast! Ja kuvista tuli mieleen minkä pituinen oot?:)

    • Ihana kuulla, että pidät! Kiitos kun kuuntelet! <3 Ja olen 172cm! :)

  • Laalaa

    Kiva podi! Kaikki jotka näitä kuuntelee ja miettii ensimmäistä raskautta/synnytystä/vauva aikaa niin pakko vielä sanoa että joskus voi käydä niinkin että kummempia vaivoja ei tule :) Itse säästyin repeämisiltä, kakka/pissaongelmilta, imetysvaikeuksilta, raskauskiloilta, suuremmilta synnytyskivuilta jne. Ainoat vaivat mitä tuli, oli raskausarvet joihin ei todella auta mitkään öljyt (rasvasin molemissa raskauksissa kalliilla, nimenomaa tätä varten tarkoitetuilla öljyillä)! Tai en tiedä, voisihan arvet olla vielä isommat (nää ei siis mitkään pienet ole) jos olisi öljyn jättänyt.

    • Tuokin on täysin totta! :) Jokaisen raskaus on uniikki ja vaihtoehtoja on niin monia kuin meitä ihmisiä! Ja kyllä, muistan kun itse olin ensimmäisestä raskaana ja mainitsin blogissani, että yritän rasvata tehokkaasti jotta se ehkäisisi raskausarpia, ja sen myötä sitten sain teiltä lukijoilta paljon näitä kokemuksia miten rasvaus ei auta jos niitä on tullakseen.

  • Anonymous

    Kaali! En meinannut muistaa, mutta minulla oli aivan IHANA kätilö, joka suositteli kaalinlehtiä jo heti synnytyksen jälkeen. Imetys oli omalla kohdallani helppoa, mutta maitoa tuli jäätävän paljon ja rinnat pakkautuivat täyteen koko ajan ja kaali oli hurja helpotus!

    • Kätilöt ovat kyllä ammattiryhmänä niin mielettömiä… <3 Mulla on ollut pääasiassa niin äärimmäisen mahtavat kätilöt <3 ja ah, niin pitää tehdä jakso imetykseen liittyen – siinä riittää niin paljon puhuttavaa!

  • Jaana

    Oli kyllä loistava podjakso! Itselläni oli aiemmin, jo monta vuotta ennen omia synnytyksiä, todella suulaiden naisten työporukka, jonka vinkit laitoin jo silloin aikanaan visusti muistiin. Noiden teidän podissa mainitsemien lisäksi sanoisin, että kun sinne synnärille menee, niin kannattaa ehdottomasti pyytää se peräruiske, mikäli eivät tarjoa automaattisesti. Se voi helpottaa todella paljon siinä ponnistusvaiheessa, kun ei ole mitään ylimääräistä tukkona ja tiellä siellä suolessa. Olipas kauniisti ilmaistu, mutta näin nämä menee. Toinen juttu on se kakkoshätä synnytyksen jälkeen. Siitäkään ei kukaan puhu ennen synnytystä, että siellä synnyttäneiden osastolla hoitajat kyselee sitten alituiseen, että jokos olet käynyt kakalla ?. Suoli pitää siis saada toimimaan. Siellä osastolla on (ainakin Oulussa on)keittiössä purkillinen luumuja, mutta kukaan ei kerro, eikä ohjaa niiden syömiseen. Mulla oli (kiitos entisten työkavereiden) pakattuna monta pakettia niitä luumuja mukaan jo kotoa ja suorastaan ahmin niitä, kuin pieni pölijä siellä osastolla. Mutta eipäs ollut ongelmia sen kakkoshädän kanssa ja uskon, että se sitten sattuikin vähän vähemmän ?. Edelleen ihmettelen suuresti sitä, moten paljon on tällaisia asioita, jotka ovat jonkinlaisen tabun asemassa, eikä niistä puhuta. Kiitos teille tulevien äitien valmistamisesta näissä jutuissa.

    • Voi Jaana!
      Ihana kuulla, että aihe osui! ja hei iso kiitos vielä tuosta pointista! Koska mä en edes muistanut, että niinhän ne kätilöt teki ja kävi kysymässä onko vessassa käyminen itsenäisesti jo onnistunut jne. Pissalla piti käydä tyyliin heti synnytyksen jälkeen siinä salissa jo – tosiaan kannustivat heti. Ihan unohtunut tuokin! :O Mutta apua, kolme lasta takana eikä mulla ole hajuakaan peräruiskeista!!!! :D SIKSI NÄISTÄ ON TÄRKEÄ PUHUA! :D

  • Marika

    Kiitos tästä jaksosta! Odotan ensimmäistäni ja synnytys häämöttää vajaan kahden kuukauden päässä. Ihan mahtavaa että näistä ikävimmistäkin vaivoista puhutaan ääneen! Tuntuu ettei neuvolassa kuule näistä kaikista. Ja itse ainakin mielummin tiedän etukäteen ettei tule sitten siinä hetkessä paniikkia kun ei tiedä mitä tapahtuu. Kiitos mahtavasta podcastista! Teitä on kiva kuunnella :)

    • Ihana kuulla, että vaikka sinulla ensimmäinen synnytys häämöttää niin silti koit tällaisenkin aiheen hyvänä eikä pelottavana! :) Koska sitähän se ei ole – toki ei mitään meillyttävimpiä asioita, mutta kaikki sellaisia mikä menee ohi ja se suurin palkinto on sylissä pian! <3 Ihanaa loppuraskautta maailman ihaninta hetkeä odotellessa <3 Ja kiitos tsemppaavasta palautteesta! :)

  • Henrika

    Tämä jakso oli tosi hyvä! Ihanan avoimesti puhuitte. Moni asia oli itsellekin kahden lapsen äitinä tuttua ja helposti ne jäävät jakamatta edes lähimpien ystävien kesken. Jään odottelemaan imetysjaksoa :) Ja hei, oiskohan Metillä ollut kyseessä katetrointi – ei ehkä rakon puhkaisu ;)? Mutta tähän varmaan Metti osaa itse vastata paremmin :)

    • Kiitos – ihana kuulla, että saman kokeneena voit samaistua! :) Ja tosiaan – imetyksestä todella keskusteltavaa riittää! Ja hei pitääkin kysyä Metiltä vielä! Itse en tosiaan ollut vastaaavasta kuullut niin en osaa sanoa. :)

  • Maiju

    Haha minä olin juuri se, joka kuunteli tänään ensikertaa teidän podia tämän jakson otsikon innoittamana :D
    kaksi ystävääni on jo kokenut raskauden ja synnytyksen ja olen heidän kanssaan paljon keskustellutkin ja saanut kuulla rehellisiä (ja melko brutaaleja) tarinoita aiheen tiimoilta. Olen aina ollut hyvin synnytyspelkoinen. Kuitenkin viime aikoina on alkanut nousta haave omasta ihan biologisesta perheestä sitten 4-5 vuoden päästä. (Aiemmin poikaystävän kanssa ollaan tultu siihen tulokseen, että adoptio on meidän juttu, mutta sekään ei ole niin helppo tai yksinkertainen asia) ….ja juuri, kun oon alkanu ajatella, et ehkä se synnytys voiskin onnistua multa niin mä kuuntelen tän teidän jakson :D :D ja nyt en tiedä enää. Haha :D ihana jakso oli, saatte musta kyllä uuden kuuntelijan <3

    • EIkä :D Mutta hei todella ihana kuulla, että vaikka tämä kaikki on vielä edessä niin ei arasta aiheesta saatu kuitenkaan kuulostamaan liian pelottavalta. Koska vaikka siihen liittyy mahdollisesti myös monia epämukavia vaivoja, niin ne kaikki unohtuu nopeasti ja se palkinto kaikesta on niin mieletön, että ei noita juuri mieti <3 Eli jos vaan haaveissa perhe on niin kannustan lämpimästi – oli se teille sopivin keino mikä tahansa minkä koette eniten omaksi. Meillä myös lähipiirissä käyty adoptioprosessit läpi niin tiedän hyvin, ettei todellakaan helppo tai yksinkertainen asia, mutta elämän parhaat asiat ei koskaan niitä vaivattomia olekaan <3

  • Nette

    Teidän podcastinne on ihan huippu! Kuuntelin tämän jakson (kuten kaikki muutkin jaksot hehe), ja pidin siitä todella! Vaikka itselläni ei ole lapsia vielä, eikä luultavimmin vähään aikaan, koin jakson erittäin mielenkiintoisena. Mielestäni on äärettömän tärkeää, että näistä asioista puhutaan! Uskon, että monille oli apua tästä :) on varmasti helpottavaa kuulla, että nämä epämiellyttävät jälkimainingit on ihan ok ja ettei ole ainoa niiden kanssa kamppaileva. Toivottavasti itsekin olen niin onnekas, että saan synnytyksen joskus kokea <3 minusta on ihana kuulla toisten kokemuksia raskaudesta ja synnytyksestä, sillä koen että ne auttavat suhtautumaan mahdolliseen omaan synnytykseen niin, että osaa varautua moniin asioihin ja tiedostaa, että kaikki on mahdollista. Kiitos podcastistanne <3

    • Kiitos kovin ilahduttavasta palautteesta! :) Ja ihana kuulla, että sisältö oli sinusta mielenkiintoista, vaikka et samassa elämäntilanteessa vielä olekaan. Puhumme paljon lapsinäkökulmasta, joten ymmärrän erinomaisesti sen että ne jotka eivät vielä samassa tilanteessa ole niin ei välttämättä olisi kovin kiinnoistavaa. Kiitos ja aivan ihanaa viikkoa sinulle Nette! Toivon, myös, että kaikki hartaat toiveesi käyvät toteen <3