Uskottavuuden säilytys lapsesi silmissä?

En missään nimessä tahdo jakaa neuvoja “näin kasvatat lapsesi“. Totuuden nimissä jokainen meistä vanhemmistahan on aika ajoin aivan hukassa ja pelkäämme, että pilaamme lapsemme totaalisesti. Ja ihan eri asiat toimivat eri ihmisillä. Eilen kuitenkin törmäsin Ylen artikkeliin, missä haastateltiin psykologi Keijo Tahkokalliota, joka tyrmää neuvottelevan kasvatuksen. Hän toteaa, että monella vanhemmalla on hämärtynyt se, mistä aikuisen kuuluu päättää. Puuttumatta siihen miten muut lapsensa kasvattavat, niin minulle tämä on yksi ydin asioita omassa kasvatusajattelussa. Hyvät neuvottelutaidot ovat hieno ominaisuus, mutta niille on omat tilanteensa. Uskon lujaan lempeyteen. Meillä ei lähdetä esimerkiksi neuvottelemaan siitä pestäänkö hampaat ja koska mennään nukkumaan. Tällaisissa tilanteissa en aloita rutiinia kysymyksellä: “mentäisiinkö pesemään hampaat?” Vaan hammaspesun aikaan totean usein “Noniin murut ja sitten pesemään hampaat.” Yritän olla muotoilematta kysymykseksi niitä asioita, mitkä eivät ole neuvoteltavissa. Hampaat pestään ja nukkumaan mennään joka tapauksessa. Se ei ole kysymys. Lapseni ovat vielä niin pieniä, että heidän kanssaan mahdollisia neuvoteltavia asioita on esimerkiksi mikä perheleffa katsotaan yhdessä perjantai-iltana. Jos tänään saa veli päättää, niin ensi kerralla on taas sinun vuorosi.

knit MASSIMO DUTTI
skirt ANINE BING
bag GUCCI
shoes RAG & BONE

Itse koen jatkuvan keskustelun olevan neuvottelua suuremmassa roolissa. On tärkeää selittää lapselle miksi mitäkin tehdään. Miksi on tärkeää pestä hampaat ja miksi on tärkeää saada tarpeeksi unta yön aikana. Se on lämmintä lujuutta. Lapsella on selkeät rajat, mihin kuitenkin ohjataan lempeydellä. Tämä johtaa myös siihen, etten esimerkiksi myöskään tee lapsilleni tyhjiä uhkauksia. Pidän huolen siitä, että mitä sanon on toteutettavissa ja pystyn tarvittaessa toteuttamaan sen. Lapsi oppii tunnistamaan tyhjät uhkaukset nopeasti ja osaa uhmata kun uskoo, että uhka ei toteudu. Uskottavuutesi murenee aina palasen lisää toteuttamattomien sanojen jälkeen. Täten koen tärkeänä pitää mahdolliseet rangaistukset suhteellisina ja järkevinä. Jos et pysty pitämään kiinni esimerkiksi siitä, että “et saa katsoa Padia viikkoon” niin sano “et saa katsoa Padia seuraavaan tuntiin”. Aina pitäisi myös jaksaa selittää miksi mikäkin käytös ei ole toivottua, miksi vanhempi pyytää käytöksen korjausta ja mitä käytöksen korjaamisesta seuraa. Itse sanotan näitä hyvin usein tunteiden kautta. Jotta lapsi oppisi ymmärtämään omia sekä toisten tunteita. Toki lapsien temperamenteissa on valtavia eroja. Toinen uskoo herkemmin kuin toinen. Mutta luonteesta huolimatta uskon, että lapselle johdonmukaisuus tuo turvaa. Kun he tietävät mitä heiltä odotetaan ja miksi, tuo se turvaa ja turva tuo taas rauhaa. Kun perheessä on selkeät pelisäännöt ja lämmöllä luotu auktoriteetti, kulkee yhteispelikin paremmin.

“But rules are good. Rules help control the fun!” :D
-Monica Geller, F.R.I.E.N.D.S

Kuvat Alexa Dagmar