Miksi apu hävettää?

Mikäköhän se meissä suomalaisissa on, kun meitä niin monia hävettää myöntää jos kotona käy siivouspalvelu? Olemme kasvaneet sisään pärjäämisen kulttuuriin. Kaikki pitäisi tehdä itse. Arjen suorittaminen on suorastaan hyve. Apua ei saisi juuri kysellä ja jos käytät niin joku saattaa jopa leimata sinut laiskaksi. Tosin muistan lukeneeni Helsingin Sanomista artikkelin siitä, kuinka kotisiivouksen ostaminen on yleistynyt hurjasti – erityisesti n.30-vuotiaiden talouksissa, missä vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt. Ruuhkavuodet imaisevat helposti sisäänsä. On omaa uraa. On parisuhdetta. On lapsia. On lasten ja omia harrastuksia. Tänä erityisen kiireisenä elämän jaksona on minusta jopa kannattavaa ulkoistaa kaikki ne tehtävät mitä suinkin vain voi. Ei elämässä jaeta palkintoja siitä kuka selvisi kaikesta kaikista parhaiten. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta vaan usein jopa vahvuus. Vaikka kiirettä riittää kaikille, elämästä pitäisi myös osata nauttia siinä hetkessä eikä lykätä tulevaan. Joten jos sinulla on mahdollisuus palkata tai pyytää apua asioihin mitä sinun ei ole välttämätöntä tehdä itse, tee se.