Kaikki koulut ovat kiinni ja luokat ovat siirtyneet etäopetukseen. Tosin 1.-3. luokkalaisille, joiden vanhemmat eivät voi tehdä etätöitä, järjestetään lähiopetusta. Meillä tietenkin esikoinen on kotona, eikä ota osaa lähiopetukseen niin pitkään kun koronatilanne sen vaatii. Koulut ovat järjestäneet etäopetusta hyvin erin tavoin. Olen puhunut asiasta ystävieni kanssa keillä on saman ikäisiä lapsia. Kaikilla tuntemillani 1. – 2. luokkalaisten vanhemmilla on aikalailla täysi vastuu lapsensa opetuksesta. Opettajat antavat läksyt Wilman kautta edellisenä iltana ja seuraavana päivänä vanhemmat opettavat lapsiaan aineiden opiskelussa ja tehtävien teossa. Kun kotona on usein vielä enemmänkin lapsia – keillä kaikilla eri tarpeet – nousee haastetaso. Kun vanhemilla pitäisi olla aikaa omillekin töille, voi paletti olla melko hermoja riistävä.
Me kuitenkin saimme ihan loistavan vinkin tähän naapureiltamme – keiden lapsi on esikoisemme kanssa samalla luokalla. He ovat osallistuttaneet kotiopetukseen isovanhemmat etänä videopuheluiden kautta. Nyt kun ei ole turvallista nähdä isovanhempia – tämä oli suorastaan loistava ratkaisu. Meillä ainakin isovanhemmilla on jo valtava ikävä lapsenlapsiaan. Emme ole nähneet moniin viikkoihin, vaan olemme vaan soitelleet ahkerasti Facetimen kautta. Isovanhemmat haluaisivat olla arjessamme mukana, mutta tilanne ei nyt sitä salli. Minun ja mieheni vanhemmat ovat täysin eristäytyneet koteihinsa, ja pientä tylisistymistäkin on ollut siltä suunnalta havaittavissa. Joten tässä ihan mahtava tapa saada kaikille apua arkeen: Vanhemmat saavat apua arjen pyöritykseen sekä isovanhemmat ja lapsenlapset saavat nauttia toistensa seurasta.
Esikoisemme opettaja lähettää edellisenä iltana aina seuraavan päivän läpi käytävät aineet ja tehtävät. Minä lähetän ne sitten eteenpäin isovanhemmalle. Nyt maanantaina oli esimerkiksi äidinkieltä. Piti lukea Aapisesta aukeama (sivut.132-133) sekä tehdä siihen kuuluvat tehtävät. Lähetin äidilleni edellisenä iltana tehtävänannon lisäksi kuvat kyseisestä Aapisen aukeamasta. Tänään aamulla asetin esikoiseni huoneeseen oman työpisteen. Pöydälle laitoin vanhan läppärini ja otimme sen kautta Facetime-yhteyden äitiini. Nyt he ovat aamun tehneet koulutehtäviä samalla kun minä olen tehnyt töitä. Esikoisemme on onneksi hyvin etevä, tunnollinen ja reipas koululainen, mikä tekee tällaisesta etäopetuksesta huomattavasti sujuvampaa.
Olemme kokeilleet tätä vasta yhden päivän, mutta se nyt jo tuntuu rikastuttaneen meidän kaikkien arkea valtavasti. Itse sain tehdä töitä, esikoinen oli iloinen kun sai nähdä Mimaa ja tehdä hänen kanssaan tehtäviä ja Mima oli silminnähden iloinen kun sai viettää aikaa etänä esikoisen kanssa ja olla isona apuna meidän perheelle nyt tämän uuden arjen keskellä.
Meillä on ajatus jakaa päiviä isovanhempien ja meidän kesken. Yhtenä päivänä opettaa Mima, toisena Mofa, kolmantena ehkä mummi tai ukki jne. Päiviä jaetaan mahdollisuuksien, jaksamisen ja halun mukaan. Nuorin siskoni Nelli asuu meillä nyt jo toista viikkoa, sillä koronatilanteen takia häneltä loppui jo työt enkä halunnut hänen olevan yksin eristyksissä kotonaan. Hän siis on täällä meidän kanssamme koko ajan, ja hänkin on ollut jo suurena apuna ja tukena esikoisen kotikoulussa.
Toivottavasti tästä joku perhe sai myös vinkin nykyarjen helpottamiseen. Fyysinen turvaetäisyys säilyy, mutta niin myös henkinen läheisyys, kun isovanhemmat saavat olla konkreettisesti arjessa mukana <3