Ensiksi kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille! On tämä äitiys erikoista kun ei aina pysty näkemään tunteiltaan ensimmäiseksi sitä järkiperäistä selitystä. Yön yli nukuttua ja teidän kanssa asiaa avattuani olo koheni nopeasti. Annoitte niin kauniita ja järkeen käyviä syitä vastaukseen, minkä voin täysin itsekin allekirjoittaa. Joinain päivinä vaan jotkut asiat iskevät kovemmin kuin toisina päivinä. Ehkä sitä kävi erityisen herkillä äitienpäivänä kaiken tämän korona turnausväsymyksen keskellä. Nyt jo enemmänkin ilahduttaa vain se, että pojat näkevät vanhempiensa nauttivan työstään.
Minulla meni tosin eilinen päivä aivan täysin penkin alle, sillä päälle iski poikkeuksellisen kova migreeni. En pystynyt tehdä juuri mitään. Päätä jyskytti, väsytti hurjasti ja oli vaikea pitää silmiä auki. Oma to do-lista oli pitkä, mutta en pystynyt tekemään kuin välttämättömät. Eilinen meni täysin sohvan nurkassa puoliksi torkkuen. Lääkkeistäkään ei ollut tällä kertaa apua.
Olen kärsinyt migreeneistä teinitytöstä lähtien ja nyt raskauksien jälkeen tuntuu, että ne ovat ottaneet askeleen rajumpaan suuntaan. Syitä migreeneilleni on varmasti monia. Esimerkiksi tiedän sen olevan sukurasite. Olen ymmärtänyt, että migreeneihin taipuvaisuus on pitkälti perinnöllistä. Isoäitini, tätini ja serkkuni kärsivät myös mojovista migreeneistä. Itse tunnistan sen olevan vahvasti kytköksissä hormonitoimintani kanssa. Tämän lisäksi pakkaan lisää myös purentavikani sekä päätetyö. En venyttele läheskään niin paljon kuin pitäisi.
Outfit
coat MAX MARA
shirt NANSO
pants ZARA
shoes ADIDAS
bag BALMUIR (saatu)
sunnies CELINE
Tänään on onneksi on moninkertaisesti parempi olo kuin eilen. Energiatasot ovat takaisin ja pään jyskystys on poissa. Tosin edelleen tunnen kireyttä niskassani, joten yritän tänään liikkua ja venytellä mahdollisimman paljon.
Migreenit ovat suht yleinen vaiva – erityisesti naisilla. Kuinka moni teistä niistä kärsii ja millaisia apuja olette siihen löytäneet? Pahojen migreenikohtauksia on ehkä vaikea toisen ymmärtää, jos niitä ei ole kokenut.
Olen yrittänyt rentouttaa selkääni ja purentalihaksiani esim hieronnalla ja akupunktiolla. Ongelmaksi minulla nousee kuitenkin se, etten ehdi käydä niissä läheskään niin usein kuin täytyisi. Minulla on ollut käytössä erilaisia täsmälääkkeitäkin, mutta en ole pitänyt siitä miten sekaisin ne minut saavat – ja nekään eivät silti ole aina auttaaneet. Paras apu itsellä on ollut säännöllinen liikunta, jota laiminlyön tällä hetkellä aivan liikaa. Juokseminen avaa ihanasti lihaksia ja rentouttaa kokonaisvaltaisesti. Mutta jos teillä on jotain erityisiä vinkkejä mikä teillä on auttanut, kuulisin siitä mieluusti.
Kuvat: Kira Kosonen