Soft things
1.4.2012Hellillä sunnuntaihetkillä jatketaan!
Viime viikolla jaoin kanssanne meidän ilouutisemme perheenlisäyksestä. Minun ja mieheni lisäksi on meidän pikkuperheen muillakin jäsenillä hieman totuttelemista ja valmistautumista kesän uuteen tulokkaaseen.
Meidän rotikkapoika nimittäin rakastaa pehmoleluja. Hän ei niille tee mitään, mutta kantelee niitä ympäriinsä ja tykkää nukkua niiden vieressä. Varsinainen vauva! :D Ostimme hiljattain White Companysta joitakin vauvanvaatteita sekä pari samettisen pehmeää pientä pehmolelua, joista toinen vielä päästää pieniä vinkuääniä sitä puristaessa. Koska meidän kakaroilla on pennusta asti ollut myös erilaisia vinkuleluja puruleluina, on tämä kombo sitten ihan vastustamattoman ihana meidän rotikkapojalle…
Koirien koulutus on jokapäiväistä, ja nyt meillä on uusi tapakoulutus käynnissä. Mieheni yrittää alemmassa kuvassa pojalle selittää, että tulevaisuudessa kaikki pehmeät ja vinkuvat lelut eivät ole hänen… Voi raukkaa. Meidän poika kun on niin älyttömän lempeäluonteinen. Haluaisi vain pitää tuota lelua vieressään. Raukka ei uskalla muristakaan millekään, sillä taitaa hän itsekin pelätä omaa murinaansa. Käskystä olen loppujen lopuksi opettanut häntä hieman murisemaan, ettei meidän temperamenttisempi tyttö veisi sitä ihan 6-0 :D Mutta ei tuota nallekarhua kukaan ota tosissaan, meidän tyttörotikka ainakaan:D
Kiltisti hän antaa sen kirahvin olla, mutta rotikkapoikamme katse on jotain niin äärimmäisen hellyyttävää kun sitä kirahvia niin herkeämättä ihailee…
Kun giraffe himottaisi niin pirusti! :D
Toistaiseksi siis pehmolelut saavat odottaa uutta tulokasta turvallisesti omassa pussissaan! <3